Multasormi tässä hei!

0

Haa! Nyt on sormet mullassa taas! Pieniin istutusruukkuihin on piilotettu paprikan ja tomaatin siemeniä. Ruukut ovat pikkuterraariossa tietokoneen vieressä. Tästä niiden kasvua voi joka päivä katsella ja ihmetellä. Vielä ei ole noussut yhtään vihreää sykeröä, täytyy jaksaa odottaa. Mikään kiire ei ole. Ensimmäinen uuteen satokauteen liittyvä konkreettinen juttu on sitten tänä vuonna tehty. Vau. Heti tuli tarve korjata kasvihuoneen rikki repsottava kulma ja ovi. Sinne tulee muuttamaan asukkaita kuitenkin!

Tiput ovat kasvaneet kovaa vauhtia. Höttöisiä tipu-untuvia on enää päässä ja kaulassa jäljellä, muualla suojana on kaunis sulkapeite. Yhdestä tuli kokovalkoinen, muutamista harmaita, joistain mustanruskeita. Kokoa kun tulee lisää, niin värit alkavat näyttäytyä paremmin. Toinenkin kana on saanut hautomisvimman, ja luultavasti tipuja tulee kohta lisää. Kelit ovat jo suosiollisempia tipuille, ja tällä hetkellä hautova kana on hautonut monesti ennenkin, joten luotan siihen, että seuraavissa tipuissa ei ole juurikaan vähtiä itselle, vaan emo hoitaa ne kokonaan.

Pakastin tuntuu nyt hälyttävän tyhjältä.. lihat alkavat olla lopussa. Siitä asti, kun lampaat laitettiin pois, on ollut selvää, että liha loppuu jossain vaiheessa. Mutta silti surettaa kun alamme olla siinä pisteessä. Keväällä on haaveissa ottaa muutama liha-eläin kasvamaan ja syömään heinäpeltoja, mutta tässä hetkessä tähän ei ole rakaisua. Kanoja ei ole montaa, enkä vähentäisi niistä. Tipujen kasvattaminenkin on hidasta. On vaan siirryttävä enemmän kananmuniin, joita onneksi tulee todella paljon nyt! Melkein kahden vuoden ajan olen syönyt itse kasvatettua lihaa. Surettaa vähän. Taas yksi muutos, toivottavasti hyvin väliaikainen sellainen.

Sateista helmikuun päivää!

Hilla