Maire, Mauri, Sanna, Ritva, Visa, Tapani, Virve, Asta, Irene, Eino, Oskari ja Seija. Kaikki ovat Suomessa jyllänneitä myrskyjä.
Myrskyt saavat nimensä kalenterista, josta on helppo myöhemminkin tarkistaa myrskyn ajankohta.
Tilastot vahvistavat sen, minkä moni on havainnut muutoinkin: myrskyt ovat yleistyneet Suomessa rajusti viimeisten 20 vuoden aikana. Vuosina 2000–2013 on havaittu yli 160 myrskyä.
Myrskyksi luokitellaan yli 21 metriä sekunnissa puhaltava tuuli. On kiistanalaista, miten paljon myrskyjen yleistyminen johtuu globaalista ilmastonmuutoksesta. Joka tapauksessa äärimmäisten sääilmiöiden mahdollisuus on syytä tiedostaa.
Sitä pienemmät tuhot, mitä paremmin myrskyihin on varauduttu. Seija saattaa jäädä tänä vuonna viimeiseksi myrskyksi, mutta uusia on tulossa.
Puiden kunnon tarkistaminen erityisesti rakennusten, sähkölinjojen ja pysäköintialueiden lähellä ehkäisee vaaratilanteilta. Maatiloilla aggregaatti alkaa olla jo lähes välttämättömyys. Kotitalon katon kunnossa pitäminen on myös varautumista.
Taskulamput, kynttilät, tulitikut, paristokäyttöinen radio ja varasulakkeet kannattaa jemmata paikkaan, josta ne on helppo löytää myös pimeässä.
Kotipihoilla riittää Seija-myrskyn jäljiltä paljon siivottavaa, ja tuhoja korjataan Laitilan seudulla vielä pitkälti ensi vuoden puolellakin. Pelastuslaitos, sähkölaitokset ja metsänhoitoyhdistykset ovat täystyöllistettyjä, mutta jokainen voi myös itse varautua ja ottaa vastuuta. Kaikkia tuhoja ei kuitenkaan saa itse korjata: esimerkiksi sähköjohdon päälle kaatunutta puuta ei saa mennä omin päin korjaamaan.