Velkaneuvontaan hakeutumista pidettiin aikaisemmin häpeällisenä asiana. Ei sillä nykyäänkään kehuta kaveripiireissä, mutta talouden ongelmista puhutaan avoimemmin. Jotkut ovat valmiita kertomaan niistä jopa kaikelle kansalle: Ylen televisio-ohjelma Kukkaron herraksi kertoi tavallisista suomalaisista, jotka ovat syystä tai toisesta ajautuneet rahaongelmiin.
Maksuvaikeuksien takana on monenlaisia syitä. Joskus siihen johtaa holtiton rahankäyttö, ja epärealistinen käsitys omasta taloudesta. Vaikeuksiin voi myös joutua, vaikka olisi ollut tarkka rahankäyttäjä. Lainaa otetaan ajatuksella, että elämä jatkuu samanlaisena seuraavat 20 vuotta. Ongelmia tulee, kun niin ei tapahdukaan.
Taantuman aikaan talousongelmat yleistyvät: esimerkiksi työttömyyden pitkittyessä asuntolainan maksaminen alkaa tuntua mahdottomalta. Myös yllättävät elämäntilanteet, avioero tai puolison kuolema, muuttavat maksusuunnitelmia.
Velkaneuvontaa haetaan nykyään jopa 30-40 erääntyneen laskun takia. Talous-ja velkaneuvoja Markku Mäkirinteen mukaan syynä on velan maksaminen velalla. Säästöpossua eivät käytä nykyään enää lapsetkaan, mutta sillä olisi velkaneuvonnan tilastojen mukaan käyttöä kaikenikäisten keskuudessa.
Talous-ja velkaneuvonnan asiakkaiden määrä ei ole Vakka-Suomessa noussut toisin kuin monilla muilla alueilla. Syy tähän löytyy paitsi kohtuullisen alhaisina pysytelleistä työttömyysluvuista myös kuntien omista toimista. Täällä toimintaa ei ole supistettu, ja siihen on saatu rahoitusta vaikeinakin aikoina.
Kynnys hakea apua on matala, kun sitä on saatavilla lähellä. Etuna on sekin, että vakkasuomalaiset voivat halutessaan mennä naapurikunnan toimipisteeseen, jos pelkäävät leimautumista.
Hyvin toimiva kunnallinen talous- ja velkaneuvonta säästää kuntien kuluja ja ehkäisee ongelmia: kun ongelmat saadaan hoidettua ajoissa, tarve toimeentulotukeen vähenee ja talousongelmista johtuvat henkiset vammatkin jäävät vähäisemmiksi.