Täyttä elämää ikäihmisille.
Ajatus on kirjattu strategiaan, joka on saanut nimekseen Laitilan kaupungin ikääntymispoliittinen strategia.
Valtuustoaloitteesta syntynyt strategia tehtiin viisi vuotta sitten. Osittain ehkä sen ansiota on, että vanhusten laitoshoidon rinnalle on täällä luotu tehostetun palveluasumisen yksikköjä ja kehitetty kotihoitoa.
Jokainen haluaa asua kotona niin pitkään kuin mahdollista, mutta aina se ei ole ole mahdollista. Asiantuntijat ovat olleet huolestuneita siitä, että vanhusten kotona asumista on tuettu viime aikoina laitoshoidon kustannuksella. Miten estetään se,
etteivät vanhukset jää heitteille kotiin, kysyi muun muassa professori Eija Mäkinen maan hallituksen julkistettua rakennepakettinsa viime vuoden lopussa.
Mäkinen painotti kuntapäättäjien vastuuta. Väestön ikääntyminen ei tule yhdellekään kunnalle yllätyksenä.
Kulujen tehostaminen ja laadun ylläpitäminen ovat hankala yhtälö. Vanhuksen kotona asuminen tulee kunnalle halvemmaksi, mutta sekään ei ole aina itsestään selvää. Kasvava kotihoito saattaa kasvattaa erikoissairaanhoidon tarvetta ja lisätä näin kunnan menoja. Kotona asuminen sopii joillekin, mutta yksinäisyys voi aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta ja lisätä masennusta.
Jos palveluja rakennetaan pelkän pakon ajamina, ratkaisut eivät hyödytä sen enempää käyttäjiä kuin kuntakaan. Laitilassa on saatu valmiiksi uusi ikäääntyvän väestön palveluja luotsaava suunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2016. Siinä on ollut mukana useita toimijoita, mutta ainakin sote-johtaja Sari Rantanen toivoo keskustelun jatkuvan.
Ajatus ikäihmisten täydestä elämästä on kaunis, mutta vaatii sanojen lisäksi myös tekoja. Viime vuonna valtuutetut päättivät pitkän keskustelun jälkeen palvelusetelin käyttöönotosta. Nyt olisi sopiva hetki linjata kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon sekä päivätoiminnan roolia.
Poliittisen arvokeskustelun paikka on, kehitetäänkö omia palveluja vai käytetäänkö ostopalveluja.