Taas on eläinten vuosihuoltojen aika. Aasi ja poni ovat päässeet hammashoitoon ja saaneet rokotukset. Kohta lampailta keritään villat ja sorkat leikataan lyhyemmiksi. Matokuureja ostetaan. Soljuvaturkkinen koirakin vapautuu pitkistä karvoistaan harjaamisen helpottamiseksi.
Talvi alkaa karista eläinten kupeilta.
Kuvassa Charmant hammashoidon jälkeen takajalat ristissä. Ei ole pissahätä! Rauhoittava lääke vaan huojuttaa.
Kaiken muun pystyy hoitamaan itse, mutta rokotuksiin ja hampaiden raspauksiin on kutsuttava paikalle eläinlääkäri. Rahaa menee väkisinkin, myös näihin terveyttä ylläpitäviin toimiin, ei vaan sairauden hoitoon. Eläimistä on kuitenkin niin paljon iloa ja apua, että vaakakupissa painoa on eläintenpidon puolella ehdottomasti enemmän kuin ilman heitä elämisen.
Minä olen hyvin eläinrakas. Vielä ei ole sellaisia elämänmyrskyjä eteen tullut, etten olisi niitä saanut loppuunkäsiteltyä lampaan vieressä istumalla. Ruokimme eläimet kolmesti päivässä, ja odotan aina navettaan pääsyä, sitä huolenpitämistä ja touhujen seuraamista.
Muistan pienenä tyttönä päässeeni lampaita saareen katsomaan. Siitä jäi sydämeen tarkka piirros suuresta onnesta. Onneen olen pienestä ihmisestä asti liittänyt kolme asiaa; saaren (jonka olen sittemmin uudelleenmääritellyt eristyneiseksi paikaksi yleensä), lampaat ja pihlajan. Ja yhä nämä edustavat minulle suurinta mahdollista onnea, perheen lisäksi. Minä itken harvoin, ja olen surun hetkellä toiminnan ihminen. Herkimmilläni olen kuitenkin hiljaisessa eristäytyneessä metsässä, siinä hetkessä kun saan painaa pääni pehmeän lampaan kaulaan, ja istuessani punaisten marjojen täyttämän pihlajan vierellä.
Ihmisellä on vastuu oman elämän kasassa pitämisestä, ja onnellistamisesta. Me saamme eläimistä paljon; seuraa, iloa, lohtua, hyötyä – onnea. Ja sitä myöden meillä on myös iso vastuu niiden huolehtimisesta ja hyvinvoivana pitämisestä. Lammas on tuotantoeläin ja laumaeläin, ja hyvinvointi tarkoittaa oikeanlaisten tilojen lisäksi muun muassa lammasseuran tarjoamista, oikeanlaista ravintoa sekä sorkista ja keritsemisestä huolehtimista. Lammas on märehtijä, ja herkkä ruokinnan muutoksille – yleisimmät sairaudet ovat ruokinnasta johtuvia. Eläinten omistamisessa on paljon opiskeltavaa, pelkkään niiden tuomaan seuraan ja iloon ei voi keskittyä.
Tärkeitä on oikean ruokinnan lisäksi aina nämä säännölliset isommat huollot, vaikka kukkaron nyörit oisikin tiukalla, ei niistä kannata tinkiä. Se kostautuu melkein heti seuraavan nurkan takana.
Kun ilon lähteitä on, niitä kannattaa vaalia ja ravita. Säilyttää hyvänä vuosienkin päähän.
Hilla