Jos sanomalehtiä tehtäisiin samalla tavalla kuin valtio toteuttaa kuntarakenteeseen ja kuntien palveluihin liittyviä uudistuksiaan, lukijat jäisivät ilman lehteä. Deadlinet (määrajat) ovat vaihtuneet sote-asioissa moneen kertaan, eikä valmista tule.
Valtiota ja kuntia ei kuitenkaan johdeta kuin yrityksiä. Maan hallitus, eduskunta, kuntien hallitukset ja valtuustot tekevät paitsi päätöksiä myös politiikkaa. Siinä ei ole mitään väärää, sillä demokraattisessa järjestelmässä puolueissa toimivat ihmiset hoitavat kansalaisten asioita.
Politiikan tekemisellä ja politikoinnilla on kuitenkin selkeä ero. Nyt näyttää vahvasti siltä, että vaalien läheisyys alkaa sotkea entisestäänkin sotkuisia hankkeita.
Sakeana käyvä sote-soppa on saanut Varsinais-Suomessa omat mausteensa sairaanhoitopiirin johtavien virkamiesten säästöesityksistä. Kunnissa maistatetaan sairaanhoitopiirin lääkkeitä nyt toistamiseen, vaikka vain muutama kuukausi sitten ne saivat tyrmäyksen.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) kielsi käyttämästä sanaa sote-soppa, koska se on hänen mielestään vähättelevä termi. Asioiden valmistelu on ollut niin pitkäkestoista ja sotkuista, että sopankeittoon vertaaminen on päinvastoin liian positiivinen kielikuva.
Uudistuksia ei tehdä vain huvin ja vaihtelun vuoksi, vaikka se siltä sekavan valmistelun ansiosta näyttää. Päätöksenteossa tärkeintä on muistaa, että niin kunta- kuin sote-uudistuksenkin tarkoituksena on taata ihmisille yhdenvertaiset palvelut koko maassa.
Kuntauudistusta valmistelee Laitilassa tänä keväänä selvitysmies, joka on Kuntaliiton eritytyisasiantuntija Antti Kuopila.
Faktojen keruun jälkeen asiasta käydään laaja keskustelu, joka toivottavasti laajenee myös kuntalaisten keskuuteen.