Rauhattomuutta, mielialan vaihtelua, yliaktiivisuutta, ärtyisyyttä. Aina ei tule mieleen, että tällaiset tuntemukset johtuvat liian vähäisestä yöunesta.
Tällä viikolla Vakka-Suomessa julkistettiin valtakunnallisen koulututerveyskyselyn paikalliset tulokset. Niissä nousi yhtenä asiana esille univaje.
Kyselyyn vastasivat yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat.
Nukkumiseen liittyvät ongelmat saattavat tuntua vähäpätöisiltä esimerkiksi nuorten päihteiden käyttöön verrattuna. Vanhempien ja nuorten on hyvä tietää, että univajeesta voi olla vakavia seurauksia: esimerkiksi aivot kärsivät univajeesta. Oppiminen ja muisti edellyttävät riittävää nukkumista.
Lepoa ja unen tuomaa palautumista tarvitaan niin henkisen kuin fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Tutkimuksissa on todettu, että univajeella ja masennuksella on yhteyksiä. Liian vähäinen yöuni voi johtaa myös verenpaineen nousuun jo 10-17-vuotiailla.
Nuorten mielestä nukkuminen saattaa tuntua ajan haaskaukselta. Oikeasti se on investointi omaan terveyteen. Vanha sanonta nukkuminen on kuin rahan panemista pankkiin pitää paikkansa edelleen.
Arjessa tullutta univajetta ei voi korvata nukkumalla varastoon viikonloppuisin. Päinvastoin, se voi sekoittaa unirytmin
Kun lapset ovat pieniä, nukkumaanmenoajat ovat itsestään selviä. Vanhempien on otettava aikuisen rooli myös aikuistuvien nuorten yöunien valvomisessa.
Kouluterveyskysely nosti esille myös monia muita tärkeitä havaintoja nuorten elämästä. Vanhempien kannattaa paneutua sen tuloksiin ja keskustella niistä lastensa kanssa (uutinen aiheesta sivulla 14).