Vihdoin ensimmäiset tämän vuoden karitsat näkivät päivänvalon!
Meidän Tilkku, musta suomanlammasuuhemme, teki viime vuonna kolme karitsaa; yhden pikimustan ja kaksi valkeaa. Näistä valkeat hän jätti minun hoidettavakseni. Monenlaisia konsteja koitin saadakseni hänet karitsat hyväksymään, mutta koska hän jätti karitsat heti syntymän jälkeen nuolemattakin, niin tiesi, että melko vaikeaa se tulisi olemaan. Alkupäivien ajan kiinni pitämällä saivat karitsat imettyä ternit emältään, sen jälkeen saivat lampaan maitovastiketta.
Nyt kuvio on toistanut itseään. Tilkku sai kolme karitsaa, joista yksi pikimusta, kaksi mustaa valkeilla merkeillä. Hän alusta asti huolehti pikimustasta hartaan äidillisesti, ja kaksi muuta jäi nuolematta ja hoitamatta kokonaan. Minä kiinni pitäen turvasin karitsoille ternimaidon, ja nyt syötän heitä pullolla muutaman tunnin välein, vuorokauden ympäri.
Tilkun emo-ominaisuudet eivät ole kummoiset, eikä hänelle enää aiota karitsoja teettää, mutta pullokaritsoista ei ole ihan pelkkää riesaa. Karitsat kiintyvät ihmiseen hellyyttävän voimakkaasti, ja lapset rakastavat puuhailla niiden kanssa. Oma elämäntilanne ei ole huono karitsojen hoitamiseen, kun on mahdollista olla kotona vallan, ja pystyy ruokinnan säännöllisesti hoitamaan.
Olen lampureiden kirjoituksista ymmärtänyt, että karitsojen hylkimistä sukupuolen tai värin vuoksi on joskus muuallakin huomattu. Harmi kuitenkin, että meidän kesyin ja ihmisrakkain uuhemme on huono karitsojaan hoitamaan. Jätän luultavasti tämän vuoden uuhikaritsoista yhden hänen tilalleen, koska meillä on kaksi pässiä.
Karitsat syntyivät vappuna (eli pyhäpäivänä, kuten uumoilinkin) ja saivat nimekseen Vappu, Hertta ja Maisa. Kaikki kauniita ja täydellisiä pikku-uuhia. Hertta on etenkin näyttänyt kiinnostusta lapsia kohtaan alusta asti, ja se on hyvä ominaisuus. Hänestä saattaisi tulla viellä hyvä sylilammas!
Seuraavaksi karitsoida pitäisi Iltasatu nimisen ruskean uuhen. Jännitän tietysti hiukan miten hänellä menee, mutta onneksi lampolassa muutenkin nyt kuljetaan vähän väliä karitsoja syöttämässä. Vatsasta päätellen karitsoja on tulossa kyllä enemmän kuin yksi.
Yöpakkasia ei ole lähipäivinä luvassa, ja ensimmäiset tomaatin- ja paprikantaimet sirretään kasvihuoneelle huomenna. Salaatit ovat nousseet hyvin. Herukkapensaat tuoksuvat voimakkaasti ja kanit nauttivat koivujen pikkusilmuista. Ensimmäiset kesäkukat ovat taimina purkeissa.
Väriloistoa odotellessa
Hilla