Varsinais-Suomen ELY-keskukseen on tullut elokuun alussa ilmoituksia kalakuolemista Someron Halkjärveltä, Kiskon Kirkkojärveltä, Hirsjärveltä sekä Eurajoelta, josta on löytynyt myös kuolleita täplärapuja. Syynä on todennäköisesti helle ja sen vesistöissä aiheuttamat seurannaisvaikutukset kuten hapenpuute ja pH:n nousu.
On pelättävissä, että kalakuolemat yleistyvät lähiaikoina myös muilla vesialueilla. Jokivesissä tilannetta pahentaa se, että virtaamat ovat hyvin pieniä. Eurajoella jätevedet lisäävät hapenkulutusta, millä on myös voinut olla vaikutusta happitilanteen heikkenemiseen erityisesti nyt kun vettä on ollut joessa vähän. Eurajoella ei myöskään muita syitä voida sulkea pois, ennen kuin otetut näytteet on tutkittu.
Lämmin vesi stressaa kaloja
Kalat ovat vaihtolämpöisiä eläimiä. Kun ympäristön lämpötila nousee, kalojen aineenvaihdunta kiihtyy ja ne tarvitsevat enemmän happea elintoimintojen ylläpitämiseen. Tilanne käy kriittiseksi kun veden lämpötila nousee nykyisiin lukemiin. Korkea lämpötila on itsessään kaloille stressitekijä , mutta se vaikuttaa vesiekosysteemiin monin tavoin, jotka voivat olla haitallisia kaloille ja muille eliöille.
Veden korkea lämpötila heikentää hapen kulkua alempiin vesikerroksiin veden kerrostumisen myötä ja lisää happea kuluttavaa hajotustoimintaa. Rehevissä vesistöissä korkea lämpötila lisää levätuotantoa, minkä seurauksena veden pH voi nousta vesieliöiden kannalta haitallisen korkealle. Kalakuolemat johtuvatkin usein useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Akuuttina kuolinsyynä voi olla korkea lämpötila yhdessä hapenpuutteen tai korkean pH:n aiheuttaman ammoniumhydroksidin muodostumisen kanssa. Myös kalaloisten haitalliset vaikutukset voivat voimistua kuumuuden tai muiden stressitekijöiden heikentämissä kaloissa. Herkimpiä lajeja korkeille lämpötiloille ovat lohikalat.