Pikkuaasi täytti kolme vuotta, ja hänen kanssaan kantoharjoitusten treenaaminen on ajankohtaisempaa. Välineet eivät ole kummoisetkaan, alkuun ollaan lähdetty ihan pienillä yhteen ommelluilla kangaskasseilla. Kantokasseja en ole hevosille löytänyt suomesta. Ulkomaisilla verkkosivuilla on mm. isoille hevosille ja aaseille tarkoitettuja kantolaukkuja kyllä, mutta minikokoa en ole onnistunut löytämään. Ehkä ajan myötä selkiää ajatus siitä, millaiset kantolaukut on kaikkein parhaimmat, nyt mennään kokeilemalla. Ollaan kannettu pihlajanmarjoja ja muuta melko kevyttä, ihan vaan jotta hän tottuu selässä jotain kantamaan. Ei hänen selkänsä tietysti kovin lykevä ole, joten ihan mielettömiä taakkoja hän tuskin koskaan kantaa. Säkäkorkeudeltaan hän on tällä hetkellä noin 75 senttinen, eikä juurikaan kasva enää.
Hänelle on ollut myös melko mahdoton löytää sopivia loimia, joihin hän ei huku sisälle. Minulla on ollut kaapissa pidempään hänelle aivan liian iso loimi, josta ystäväni lähti tekemään mittojen mukaan sopivampaa. Hän sai sen pienennettyä, ja on hienoa nähdä pikkuaasi sopivan kokoisen loimen kanssa. Ihan loimikelejä vielä ei ole, mutta kylmemmät ilmat tulee taas ihan yllättäen. Ompelen vuorikerroksen loimeen vielä sisään.
On hienoa tehdä aasin kanssa uusia asioita. Ja nähdä hänellä olevan ihan omia tehtäviä. Hän on kultainen tamma; persoonallinen ja tuittupäinen, mutta sydän puhdasta kultaa.
Hilla