Ensimmäiset vienot pakkaspäivät muistuttelivat tekemättömistä talveen liittyvistä töistä. Oviverhojen tangot on aika kiinnittää, ja varmistaa ettei taloa turhaan joudu lämmittämään ovista tulevan kylmän vuoksi.
Kohmea vilpoisuus odottaa muun talon puolella makuuhuoneesta tulijaa heti, kun lämpötila laskee pakkaselle. Illalla mennään nukkumaan kun pellit on saatu kiinni, ja aamulla ensimmäiseksi alkaa talon lämmitys.
Vanhassa talossa lämpö ei talvella ole lainkaan itsestäänselvyys. Viime keväällä korjattu iso leivinuuni on onneksi osallistumassa lämmitykseen tänä talvena, ja portaiden yläpäähän tehty väliovi estää lämpöä nousemasta tiloihin joissa ei vietetä aikaa.
Uskon että tämä talvi on lämpimämpi kuin aiemmat, eikä sähköä tarvitse käyttää niinkään paljoa. Kaikki jotka maksavat sähkölaskuja tietävät, miten suuri vaikutus rahatilanteeseen on sähkönkäytön vähentämisellä.
Kasvimaat on käännetty, ja valkosipulit laitettu maahan. Jostain syystä tuntuu jo alkavaa kutinaa pohtia mitä mihinkin istutetaan ensi keväänä, ja selata siemenluetteloita – mutta suosiolla annan niiden ajatusten jäädä vuodenvaihteen jälkeen.
Juuresten paikkaa täytyy kuitenkin siirtää. Tämän vuoden kokeilussa ollut maa ei ollut hyvä, enkä usko, että ensi vuodeksi siitä parempaa muokkaamalla saadaan. Sato jäi liian huonoksi maan vuoksi, enkä halua ottaa riskiä uudestaan.
Eläintilat on hyvin mitoitettu ja talvella kaikkien pitäisi pärjätä lämpötilojen ja tila suhteen. Pikkuaasi Karkki ei ole vielä kasvattanut talvikarvaansa kovin pitkäksi, ja hän on herkästi palelevainen jo pikkupakkasilla, jos sää on tuulinen. Kevyt loimi auttaa kuitenkin suojaamaan tuulelta, ja sen avulla hän pärjää.
Lampaat on vihdoin kaikki keritty, ja sorkat on leikattu. Nyt voivat alkaa kasvatella talvivillojaan.
Keritsemisen jälkeen parhaiten näkyy karitsojen aiheuttama rasitus uuhissa, onneksi kolmoset hienosti hoitanut Pipar-Kerttukin oli kotuullisessa painossa, eikä paino ollut liikaa laskenut. Tietysti kuntoa tarkkaillaan kokeilemalla ja silmämääräisesti pitkin imetysaikaa, mutta keritsemisen jälkeen vielä omat käsitys asiasta saa vahvistuksen.
Meidän nuorin tyttäremme sammutti epähuomiossa yhden pakastimen viikko sitten. Huomasimme asian hiukan liian myöhään, ja osa lihoista, marjoista ja kesäkurpitsasta piti jo valmistaa. Osa saatiin onneksi pelastettua. Tulevaisuutta varten järjestimme asian nyt niin, että lapset eivät enää pääse pakastimia sammuttamaan. Onneksi tuo kyseinen pakastin oli tyhjin meidän pakastimista. Marjojen menetys kuitenkin harmitti eniten.
Nyt on taas lämpöasteita, ja pihaan kertyneet syksyn paljastamat ylimääräiset tavarat on hyvä kerätä pois. Puiden oksille roikkumaan jääneet sakset löytyivät lehtien mennessä. Talvi on ihan iholla, ja huomaan että mielessä alkaa olla jo hiukan jouluisakin tunnelma.
Sisäistä lämpöä,
Hilla