Plätsis, se läsähtää aamupalapöytään. Plätsis, se pykätään auton pehmeälle penkille. Plätsis, plätsis ja plätsis istutaan työtuolille, kahvipöydän ääreen ja sohvalle.
Takapuoli etsii istuinta joka paikassa, jotta ei vain tarvitsisi seisoa. Jos voi istua, on jopa kummallista seisoa.
Edellä mainittu yleinen näkemys pitää muuttaa. Istuminen on nykyajan vitsaus, joka aiheuttaa selkä- ja niskahartiaongelmien lisäksi muun muassa diabetestä, liikuntaelinsairauksia, sepelvaltimotautia, vyötärölihavuutta ja jopa lisää kuolleisuutta. Liiallinen istuminen ei ole vain istumatyöläisten uhka, sillä jo koululaiset istuvat liikaa ensin koulussa ja sitten kotona.
UKK-instituutin mukaan istumisajan vähentäminen ja seisomisen lisääminen auttaa laihduttanaan tehokkaammin kuin liikunta. Toimistoissa suosiotaan ovat kasvattaneet napin painalluksella ylemmäs nostettavat sähköpöydät, jolloin osan työpäivästä voi tehdä seisten.
Valitettavan usein sähköpöytiä saavat kuitenkin vain ne työntekijät, joilla jo on vakavia vaivoja tai jopa selkäleikkauksia takana. Työnantajien kannattaisi panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin ennaltaehkäisevästi.
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari arvioi syyskuun lopussa järjestetyssä Kansallisessa liikuntafoorumissa, että liikkumattomuuteen puuttuminen on kansallisesti ja kunnallisesti valtava taloudellinen mahdollisuus. Vasankarin mukaan Suomessa liikkumattomuuden kustannukseksi voi laskea 1–2 miljardia euroa terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.
Kasvavien erikoissairaanhoitokulujen painamissa kunnissa kaikki terveydenhuollon kulujen vähennysmahdollisuudet on otettava huomioon. Laitilalla tai Pyhärannalla olisi mahdollista nousta esimerkkikunnaksi, jossa takapuoli kannustetaan nostamaan ylös. Kampanja istumisen vähentämiseksi yhteistyössä paikkakunnan yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa voi johtaa vain positiivisiin tuloksiin.