Onnea isälle

0

Ensi sunnuntaina juhlitaan isänpäivää. Isät ovat oman juhlapäivänsä ansainneet, sillä isyys on vastuun kantoa lapsista vuoden jokaisena päivänä.

Isyys on kokenut suuren muutoksen viime vuosikymmenten aikana. Isät osallistuvat kodin ja lastenhoitoon yhä enemmän.

Kuitenkin isän ja äidin roolit heijastuvat yhä eriarvoisesti työelämään. Vanhempainvapaa ja hoitovapaa ovat äitien isien vapaasti jaettavissa, mutta suurimman osan niistä käyttävät edelleen äidit.

Valtiovalta on pyrkinyt uudistamaan perhevaipaiden pitämistä, jotta myös miehet jäisivät kotiin. Uudistukset ovat edenneet perheiden valinnanvapauden kautta, mutta käytännössä perheet valitsevat harvoin isän jäämisen kotiin.

Valintaa perustellaan perheissä usein taloudellisilla syillä, mutta kyse on myös asenteista. Työpaikoilla ei välttämättä suhtauduta positiivisesti työntekijän poissaoloon ja mahdollisen sijaisen hankintaan. Koti-isien arkipäivistymisen ansiosta myös suhtautuminen kotiin jääviin isiin muuttuisi.

Lapset kaipaavat yhdessäoloa vanhempiensa – ja joskus pelkästään isän – kanssa. Lasten kanssa vietetty aika ei mene hukkaan. Lapsuudessa rakennetut läheiset suhteet voivat auttaa keskinäisessä kommunikoinnissa murrosiän myrskyissä ja myöhemminkin.

Isyys ei ole pelkästään vastuun kantoa, se on myös naurua, vitsailua, komentamista, hassuttelua, hermostumista, hikeä ja kyyneleitä. Isyys on toisinaan helppoa ja toisinaan raskasta, eikä täydellistä isää ole olemassakaan. Isiä on monenlaisia, mutta jokainen on paras isä omalle lapselleen.

Isät ansaitsevat kiitoksen, jonka antamiselle on ensi sunnuntaina hyvä tilaisuus. Hyvää isänpäivää kaikille isille ja isoisille!