Vakka-Suomen asekätkennän vaiheista kirja

0
– Kirja on kunnianosoitus kummisedälleni ja vakkasuomalaisille asekätkijöille. He ovat olleet työllään pelastamassa Suomea, toteaa Lauri Väättänen.
– Kirja on kunnianosoitus kummisedälleni ja vakkasuomalaisille asekätkijöille. He ovat olleet työllään pelastamassa Suomea, toteaa Lauri Väättänen.

Yleisesikuntaupseeri Lauri Väättäsen teos ”Lauri Miettinen ja asekätkentä Vakka-Suomessa” julkistettiin Uudessakaupungissa. Teoksen takana on kahden ja puolen vuoden tutkimus- ja kirjoitustyö ja tuloksena yli 400-sivuinen vakkasuomalaista asekätkentää käsittelevä kirja.

Kirjoittajan kustantama teos esittelee Tuusniemellä vuonna 1907 syntyneen Lauri Miettisen henkilönä ja hänen johtamaansa sotavarustuksen hajavarastointia Vakka-Suomessa.

Vakkasuomalainen ja vehmaalainen Lauri Miettisestä tuli vuonna 1937, kun hän aloitti työnsä suojeluskuntajärjestön aluepäällikkönä.

Kesällä 1944 suunniteltiin sotavarustuksen hajavarastointia pahimman vaihtoehdon varalta. Sotavarustuksen hajavarastointi tarkoitti, että jokaiseen suojeluskuntapiiriin varastoitaisiin noin pataljoonan suuruiselle joukolle sen tarvitsema varustus.

Tehtävien johtoon nimettiin valikoidut sodassa komentajatehtävissä palvelleet upseerit. Vakka-Suomen Suojeluskuntapiirin osalta se tarkoitti majuri Lauri Miettisen valitsemista suojeluskuntapiirin 2. yleisesikuntaupseeriksi.

– Uutta kirjaa varten täydensin aiemmin kirjoittamiani artikkeleita. Mukaan tulivat uusina kuntina Laitila ja Kodisjoki sekä Mynämäki ja siihen aikanaan liitetyt Karjala ja Mietoinen, selvitti Lauri Väättänen kirjan syntyä.

Väättäsen mukaan hajavarastointi -nimi muuttui nimeksi asekätkentä, koska sen vasemmistolaiset tutkijat katsoivat paremmin kuvaavan heidän laittomana pitämäänsä toimintaa.