Joutsenet ovat palanneet. Muistan elävästi, miten viime vuonna istuin ponin ja aasin kanssa metsälaitumella, kun joutsenet lensivät tontin yli ensimmäistä kertaa. Sama hieno tunne oli läsnä tänäkin vuonna, vaikka olinkin juuri samaisella hetkellä lapioimassa lantaa -mikä ei ehkä tehnyt tunnelmasta ihan niin kaunista kuin viime vuonna!
Poni ja aasi pääsivät tänään ensikertaa kesämetsäänsä. Kesämetsä on samalla tavalla metsälaidun, kuin heidän talvilaitumensakkin, vaan hiukan kauempana ja isompi. Heille vaihtelu oli mieleen. Jalka nousee muutenkin kepeämmin kun on lämmintä, ja kesämetsään pääseminen sai hiukan ilon pomppimista aikaan.
Kanatkin ovat saaneet minkkiverkon takaa paistatella auringossa. Voi sitä pörhentelyä ja kylpemistä, kun aurinko paistaa höyheniin pitkästä aikaa kunnolla! Eläinten kevätiloa on hienoa seurata.
Koleiden öiden vuoksi nokkosia ei ole kovasti vielä noussut. Kylmiä ilmoja ja öitä on taas luvattu tulevaksi, enkä ehkä saa kerättyä kunnon ateriaa vielä vähään aikaan. Satunnaisia leivänpäällisiä vaan. Mutta niistäkin löytyy potkua ja vitamiineja sen verran, että kannattaa syödä!
Kissanpennut täyttivät 5 viikkoa, ja alkavat syödä jo aika paljon kiinteää ruokaa. Olen antanut heille kalan lisäksi kukon ja kanin lihaa, sekä tietysti vitamiineja ja kalkkia. Pikkuhiljaa uusia koteja ajatellen tapahtuu kuivanappuloihin ja purkkiruokaan totuttaminen. Aion kuitenkin pitää myös raa´an lihan ruokavaliossa niin pitkään kun he tässä ovat. Hampaiden terveyden ja yleisen ravitsemuksen vuoksi lihan palojen pureskelu on heille hyväksi. Kasvava kissa syö aika tavalla, ja kulutuksen huomaa. Erityisesti mietin kukkojen määrän lisäämistä nyt hetkeksi aikaa, jottei ihmisten tarvisi siirtyä ostolihaan, kun kissat syövät meidän eväät.
Lasten kanssa olen käynyt takaniityllä leikkimässä onkimista. Keppien kanssa he ovat “kalastaneet” kasvillisuutta ja risuja auki sulanneesta ojasta. Kauempana metsäsä kävimme ihmettelemässä vanhaa ketunpesää, ja suurta kaatunutta puuta. Metsään on taas helppo mennä pientenkin ihmisten kanssa. Tiet alkavat olla kokonaan sulia, ja jänniä ja hienoja asioita löytyy lumen alta. Lapset ovat niin pieniä, että katsovat tauon jälkeen kaikkea ympärillään aivan uusin silmin. Parhaat leikit on metsässä, ja parhaat lelut keksitään siinä missä satutaan olemaan. Hurraa mielikuvitus, ja hurraa metsä! Niin iloitsemme sinusta, pikkuväki ja minä!
Hilla