Takana on kaunis lämmin päivä, ensimmäinen oikein keväinen ja aurinkoinen. Lämpötilakin nousi mittarissa 11 asteeseen.
Laitoin kesäkanalan kodikkaaseen kuntoon, ja kanat siirtyivät suurimmaksi osaksi sinne kahden kukon kera. Kahden pienen kanaparven ja kahden kanoille vieraan kukon yhdistäminen onnistui hienosti. Avara ja valoisa tila, runsaat virikkeet, ja kaikkien yksilöiden tuominen paikalle yhtä-aikaa helpottavat tilannetta huomattavasti. Reviiri ei ole vielä kenenkään. Kukot ovat veljeksiä ja ikänsä yhdessä eläneet, joten nokittelua kanoista ei tullut. On hienoa nähdä kanat väljemmissä tiloissa, tutkimassa paikkoja uteliaina ja innoissaan. Kovilla tai pitkään jatkuvilla pakkasilla isoissa tiloissa on ongelmana kylmyys, siksi muutan kanat talveksi hieman pienempiin tiloihin ja samaan rakennukseen lampaiden kanssa. On takana tietysti myös käytännön syyt, vettä on talviaikaan helpompi kantaa vain yhteen rakennukseen.
Ennen siirtoa öljyän kanojen jalat varmuuden vuoksi, ja suihkutan linnoille tarkoitettua ulkolois-sprayta. Näin varmistan ettei mitään ylimääräistä loista kulkeudu mukana.
Olen käynyt kurkkimassa pikkunokkosia jo viikon ajan, ja vihdoin tänään sain tehtyä ensimmäiset nokkosleivät. Ensimmäiset maistuu aina parhaalta! Mieletön tunne. Hieno tapa tuntea kevään läsnäolo konkreettisesti. Nokkoset ovat täällä, muutkin villivihannekset seuraavat jo pian.
Minulla on tapana kiehauttaa nokkosia hetki ja kuivattaa ne, valuttaa leivälle hieman seesamiöljyä ja nokkosten päälle ripaus merisuolaa. Nam! Ja keitinvesi kannattaa juoda tietysti!
Yhä on hiukan sellainen viittä vaille olo, niin kuin tapahtuisi kohta jotain valtavaa ja suurta, olen niin odottanut kevättä. Tomaatintaimet yhtä lukuunottamatta selvisivät koulinnasta, ja kasvavat komeasti. Keväistä ilmaa on luvattu tulevallekin viikolle. Aion istua nokkosleipien kanssa katselemassa tomaatintaimien kasvua, ja löytää pihapuun alta sopivan paikan jossa voin istua silmät kiinni ja nauttia auringosta.
Hilla