Me tiedämme, miten pääsemme käsiksi mediaan ja miten internetissä liikutaan. Luemme uutisia, katsomme televisiosarjoja ja kuuntelemme työmatkalla radiosta aamukeskusteluja ja musiikkia. Jokaisen on suotavaa kuulua sosiaaliseen mediaan, ja olemme median armoilla joka puolella. Se jos mikä voi laittaa pään pyörälle, jos ei osaa suunnistaa. Minusta tuntuu välillä, että huolimatta kaikesta opetuksesta, jota koulussa olen saanut ja itse oppinut, informaatioryöppy on esimerkiksi internetissä niin valtava, että sitä selatessa murenevat yksitellen järki, itsetunto ja todellisuudentaju. Ehkei se ihan niinkään ole.
Itse tutustuin netin maailmaan virtuaalihevosten kautta, mikä opetti aika hyvin netiketin, käyttäytymissäännöt, kun muita harrastajia ei kannattanut anonyymisti haukkua. Jos niin teki, oman tallin hevoset eivät menneet kaupaksi, eikä ollut tervetullut mukaan toimintaan. Muistan joitakin tapauksia, joissa yhteisö toivoi haukkujan tai väärin toimineen henkilön pyytävän julkisesti anteeksi typerää käytöstään harrastelijoiden keskeisimmällä foorumilla.
Tämä sosiaalinen yhteisö opetti minulle, miten neuvotellaan ja jutellaan asiallisesti netissä. Ne ensimmäiset viestit, joita jollekin foorumille kirjoitin, olivat innokkaita ja varmaan todella epäselkeitä, mutta pikkuhiljaa opin, miten kuuluu toimia. Mallioppiminen oli tärkeää. Ihminen ottaa helposti mallia, ja itse huomaan sen esimerkiksi siitä, että eri Facebook-ryhmissä kirjoitetaan eri tavalla. Toisessa saattaa olla hyväksyvä ilmapiiri, lupa pohdiskella ja olla oma itsensä, ja muualla on okei vitsailla, koska kaikki muutkin tekevät niin.
Netiketti ei poista informaatioryöppyä minnekään. Ehkä tärkeintä olisi kuitenkin pitää mielessä, että median – lehtien, radion, netin ja television – antama kuva on vain nimenomaan kuva asioista. Oli mielessä sitten kauniit ihmiset, väkivaltaviihde, suuret draamat tai pelkoa lietsova uutinen, on hyvä painaa mieleensä, siis todella muistaa, millaista elämämme todella on. Se ei ole usein sellaista, kuin media antaa olettaa.
Media ei ole pelkästään huono juttu. Se on hyvä viestinnän väline, sieltä löytyy vertaistukea myös hyviin asioihin ja siellä voi vapaasti pitää esillä taidettaan. Siksi tekijänoikeus kannattaa muistaa; ei ole lupa varastaa ja kopioida muiden teoksia ilman lupaa. Netti antaa mahdollisuuksia, ja sieltä löytyy myös oikeaa tietoa. Taitava ihminen luovii tietotulvassa kuin kala vedessä, eikä ole diagsonoimassa itselleen tauteja foorumeilla, kirjoittamassa anonyymisti perättömiä asioita tai varastamassa muiden teoksia. Netin voi omalta osaltaan pitää puhtaana.
Vielä viimeiseksi: koska netti ei todellakaan ole todellisuutta, se on eräänlainen luotu maailma ja sen ovat luoneet ihmiset, niin jokainen on kaunis, osaa jotain ja on turvassa, jos ei omin silmin näe tai kuule virallisesta lähteestä asiasta. Ei tarvitse olla täydellisempi kuin on. Nettiin kuka tahansa voi kirjoittaa mitä vain.