Suomen uusi eduskunta on nyt valittu. Vaaliehdokkaita oli useita, ja ehkä oli myös yhtä monta tapaa tehdä vaikutus äänestäjiin. En ole kovin perehtynyt eduskuntavaaleihin tai niiden vaalikampanjointiin, mutta satuin Tampereella tupsahtamaan keskelle politiikkaa. Se kiinnosti ihmisiä, ja itsekseni aloin miettiä, kenellä on valta vaikuttaa. Tieto on valtaa. Hyvä esiintymiskyky ja vakuuttavuus miellyttävät silmää enemmän kuin monimutkainen tieto siitä, miten talous saadaan kasvuun, sillä asiat ovat yleensä vaikeampia kuin miltä näyttävät.
Eduskuntavaaleista ei sen enempää, mutta kun puhutaan vaikuttamisesta, yleensä aihe siirtyy nopeasti mainontaan. Luodaan tarpeita ja vastataan niihin. Onhan se paljon helpompaa hapottaa vettä itse kotona kuin ostaa pullotettua lähdevettä kaupasta. Mainokset on helppo sivuuttaa sisulla, mutta entä sitten, kun on kyse kulutustottumuksista? On aina totuttu käymään samoissa pikaruokapaikoissa, jotka kaikki tuntevat, ja kun tuttu kyltti näkyy vieraassa kaupungissa, suunnataan ensimmäiseksi sinne, koska ei tiedetä muusta. Tutun ruokamerkin tuote otetaan paljon mieluummin kuin vieras, jos asiaa ei ajatella hetkeä pidempään. Vanhemmat pitivät juuri noista suklaapatukoista – ehkä minäkin pidän, sillä ne näyttävät kyllä hyviltä! Meihin on niin helppo vaikuttaa.
Maailma on täynnä mielipiteitä, mutta mistä sitten loppujen lopuksi tietää, mikä on todellista ja hyvää tai sitä mitä haluamme? Voidaan ajatella, että asioiden hyväksyminen romahduttaa kaikki luulomme maailmasta, joten ehkä silloin varmasti tiedämme, pidämmekö mansikoista oikeasti vai ovatko mustikat parempia. Tarkoitan, jos keskittyy maistelemaan mansikkaa ja toteaa, ettei pidä siitä, vaikka kaikkihan nyt pitävät mansikoista ja sattuu maistamaan mansikoita kesällä jäätelön kanssa, on oikeilla jäljillä hyväksyessään totuuden. Se on omaa todellisuutta. Eräs filosofi nimeltään Descartes toteaa: ”Ajattelen, siis olen olemassa.” Jos ajattelijoita maapallolla on näin paljon, ajatuksia on oltava yhtä monta ja ne ovat todellisia, kuten ajattelijakin on. Täysin optimaalista ratkaisua ei siis ole edes mansikka-mustikka-kysymykseen. Olemme siis mielipiteiden ja vaikuttamisen armoilla.
Edelleen palaan siihen, että tieto on loppupeleissä valtaa. Jotta pystymme olemaan vakuuttavia, meidän täytyy osata perustella. Ovatko mansikat siis parempia kuin mustikat? Minä pidän enemmän mansikoista, ja se riittää minulle.