Nokkosta alkaa löytyä joka päivä leivän päälle tai teehen. Kerääminen saa odottaa, jotta kasvit saa enemmän kokoa. Mahtaako se takatalvi tullakkaan tänä vuonna? Kasvihuoneessa on maalattia, eikä lannoitetta, sieltä on jo löytynyt voikukkaakin leivän päälle. Viikonloppuna aion tehdä nokkosleipää, kerättävää on silloin varmasti jo tarpeeksi. Ihan näinä aikoina voin jo taas valmistaa kokonaisen aterian hortasta ja kananmunista. Horsmaa odota, todella.
Lapset on innoissaan sulanneista ojista, joissa he tykkävät käydä “kalastamassa”. Paras ajanvietettä on mennä takaniityn viereiselle ojalle pikkukiviä heittelemään, ja onkimaan kepeillä leikkikaloja. Ihana, miten he löytävät tarvikkeet leikkeihin juuri siitä, mihin pysähdytään leikkimään.
Poni on päättänyt luopua talvikarvastaan, ja se irtoaa suurina laattoina kun häntä harjaa. Kengittäjä on vuollut kaviot kevätkuntoon. Kosteat kelit ovat olleet hiukan huonoksi säteille, mutta eiköhän se tästä taas kuiva. Vielä en ole jättänyt heitä yöksi ulos, mutta kohta jo voisi uskaltaa. Nämä yöt eivät enää ole liian kylmiä aasillekkaan. Hän ei luovu talvikarvastaan kovin helpolla.
Klapien tekeminen on alkanut. Isommatkin pölkyt menevät aika helposti halki tuoreena. Leivinuuniin voi tehdä suuria pitkiä klapeja. Niitä on mukavampi tehdä, halkomista ei ole lainkaan niin paljon!
Meille tuli pääsiäiseksi tipuja, innokas kanarouva hautoi. Eilen alkoi kuulua piipitystä, vielä en ole nähnyt montako tipua siellä on ja minkä värisiä. Hänen edelliset kukkotipunsa ovat jo teurasiässä, joten tämä on oikein sopivaa. Innolla odottelen, että hän tuo tipunsa näytille kun vien hänelle ruokaa, ja näen heitä. Uuteen elämään ei kyllästy. Luulen että viimeistään huomenna pääsen laskemaan määrän. Kuusi tipua meillä enimillään kerrallaan on kuoriutunut emon alta.
Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille!
Hilla