Carpe diem eli nauti hetkestä on ehkä yksi suurimpia kliseitä, joita maa päällään kantaa. Teksti on tatuoitu ties kuinka monen ihoon ja on lukemattomien ihmisten mottona erilaisissa yhteyksissä. Lause on jo niin kulunut, ettei se ei oikein tunnu tarkoittavan mitään. Mitä se edes tarkoittaa? Kuka pystyy elämään hetkessä?
Ihmismieli pyrkii ennakoimaan tulevaa ja murehtimaan mennyttä. Se on meillä verissä. Jokaisella meillä on menneisyydessämme isompia ja pienempiä asioita, joita mielellämme muuttaisimme. Toisaalta elämme tulevassa, kun odotamme innolla tai pelkäämme tulevia asioita. Yksi odottaa lomamatkaa, toinen murehtii säilyttääkö työpaikkansa.
Itse olen kuitenkin tietoisesti pyrkinyt nauttimaan hetkestä. Olen pakottanut itseni siihen, sillä mielelläni uppoudun sekä menneisiin että tuleviin asioihin. Myös reilun vuoden ikäinen poikani on pakottanut minut ankkuroimaan itseni tähän hetkeen. Jos haluan nähdä lapseni kasvavan ja oppivan uusia asioita, minun on opittava olemaan läsnä.
Palasin viikolla palasin töihin. Työ imaisi heti mukaansa, mutta kotona odotti tyhjä talo. Pikkumies ja hänen isänsä olivat jääneet nauttimaan vielä yhdestä mökkiviikosta. Ajatus tuntui hyvältä, kun siitä alunperin sovittiin. Ajattelin, että saan rauhassa paneutua taas töihin ja olen tällä viikolla jo sopeutunut töihinpaluuseen. Hiljaisuus, joka kotona vallitsi töiden jälkeen, huumasi korvia ja ääni mielessäni kirkui: ”Mitä sinä oikein ajattelit!”
Ei auttanut kuin sopeutua yksin olemiseen. Maanantaina oli sellainen olo, ettei viikko lopu koskaan. Silloin eräs ystäväni muistutti: ”Nauti nyt niistä asioista, joita voit tehdä kun olet yksin kotona” Sen ohjeen turvin viikko sujui oikein mukavasti. Tiesin, että perhe palaa kotiin pian ja minä käytin ajan hyödyksi: näin ystäviä, kävin jumpassa ja ratsastamassa sekä makasin sohvalla juuri niin pitkään ja antaumuksella kuin mieli teki.
Hetkessä eläminen tulee tänä syksynä entistä tärkeämmäksi kun poikani aloittaa päivähoidon. Illat ovat niin lyhyitä ja aika menee niin nopeasti, että töiden jälkeen on pikaisesti karistettava työhuolet harteiltaan ja otettava poika isoon halaukseen. Nukkumaanmenoaika tulee kuitenkin joka ilta liian nopeasti.
Kirjoittaja on Laitilan Sanomien äitiyslomalta palannut toimittaja.
Julkaisemme täällä valittuja Täst kulmast -kirjoituksia. Kaikki kirjoitukset ovat luettavissa Laitilan Sanomien paperi- tai digilehdestä.