Laitilan kaduilla kuulee nykyään usein puhuttavan viroa, venäjää ja puolaa. Nämä kolme kieliryhmää ovat suurimpia paikkakunnalle tulleiden maahanmuuttajien joukossa.
Maahanmuuttajien osuus on kasvanut Laitilassa viime vuosina voimakkaasti. Virolaisia maahanmuuttajia täällä on ollut välillä väkilukuun suhteutettuna jopa eniten Suomessa.
Virolaisten maastamuuttoon perehtynyt Kristi Anniste on tutkinut, että suurella osalla Viroon viime vuosina tulleista on työpaikka valmiina, osa on ryhtynyt yrittäjiksi. Laitila on saanut hyvän maineen virolaisten keskuudessa: työpaikkoja on ollut tarjolla muun muassa elintarviketeollisuudessa.
Jotkut ovat epäilleet, että kotiutumista täällä edesauttaa myös paikallinen murre, jolla on yhtenäiväisyyksiä viron kielen kanssa. Virolaisia on täällä jo lähes 300, joten myös maanmiesten- ja naisten apu käytännön asioissa on merkittävä asia. Heiltä saa apua käytännön asioista, kuten asunnoista, lasten kouluista ja harrastuksista.
Suurin osa suomalaisista maahanmuuttajista jää pääkaupunkiseudulle, mutta entistä enemmän heitä muuttaa myös maaseudulle. Laitilassa on Vakka-Suomen kunnista väkilukuun suhteutettuna eniten maahanmuuttajia, ja jälkeen jää yllättäin myös Rauma.
Monikulttuurisuus on rikkaus, mutta ulkomaalaisten yhdentyminen osaksi paikallista yhteisöä sujuu harvoin itsestään. Kotouttamiseen ja kielen oppimiseen pitää varata aikaa ja resursseja esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla. Olennaista kotouttamispolitiikassa on myös myönteisen asenneilmapiirin edistäminen.
Elämme globaalissa maailmassa, ja on hienoa, että Laitilassakin lapset ja nuoret saavat koulussa tutustua erilaisen kieli- ja kulttuuritaustan omaaviin koululaisiin.
Vakka-Suomessa on tehty vuosille 2015–17 kotouttamisohjelma, joka toimii yhtenä työkaluna viranomaisille ja muille maahanmuuttajien parissa toimiville. Jatkossa tätä suunnitelmaa ja myös kuntien omia ohjelmia pitää päivittää, sillä tilanteet ja tarpeet muuttuvat koko ajan.