Laitilan kaupunki ilmoitti koko henkilöstöä koskevista yt-neuvotteluista keväällä. Kaupunginsihteeri Markku Mäki (nykyisin Pyhärannan vt.kunnanjohtaja) ilmoitti tuolloin, että menettely liittyy Laitilassa aloitettuun palvelurakenneuudistukseen. Hän korosti, että se ei tarkoita lomautuksia ja irtisanomisia, vaan kysymys on tehtävien uudelleenjärjestelystä.
Kaupunginjohtaja Jukka Alkio on prosessin aikana painottanut, että viranhaltijoiden tavoitteena on varautua entistä tiukempiin aikoihin ajoissa. Näin vältyttäisiin paniikkiratkaisuilta.
Säästöjen aikaansaaminen on vaikea tehtävä olipa kysymys sitten valtiosta, kunnasta tai yrityksestä. Takavuosina julkisessa taloudessa suosittiin juustohöylää, joka leikkasi tasaisesti vähän joka paikasta. Toinen vaihtoehto on tehdä isompia rakenteellisia ratkaisuja, jotka kohdistuvat tiettyyn väestöryhmään.
Ei ole yllätys, että kouluverkkoon liittyvät säästöt nostivat suurimman myrskyn kuntalaisten keskuudessa. Kyläkouluilla on vankat puolustajansa, ja he saivat tällä kertaa ainakin erävoiton. Laaja kouluverkko ja elävät kylät ovat kuuluneet Laitilaan aina, ja kyläkouluista pidetään kiinni jatkossakin. Se oli kaupunginhallituksen päättäjien enemmistön tahto. Näin toimii demokratia.
Kouluverkkoon liittyvissä asioissa on kysymys paitsi rahasta myös arvovalinnoista. Laitilassa se merkitsee vaihtoehtoja: kaupungissa on kyläkouluja, joissa koko oppilasmäärä on jopa pienempi kuin keskustan koulussa kokonainen luokka.
Toki palvelurakenneuudistukseen liittyi paljon muutakin. Selvää on, että taloustalkoot eivät pääty tähän, vaan ne jatkuvat ensi vuonna. Ei olisi ihme, jos koulujen lakkautukset olisivat silloinkin listoilla. Kouluasiat saattavat jatkossa olla niitä harvoja asioita, joista kunnalla on ylipäätään mahdollisuus päättää. Näin käy, jos suunniteltu sote-uudistus toteutuu ja sosiaali- ja terveysasioiden rahoitusvastuu siirtyisi valtiolle.