Pari sanaa tekee ihmeitä

0

Millaisen vanhuuden haluaisit itsellesi? Tämä kysymys pyörii nykyään paitsi monen eläkeikää lähestyvän myös nuorempien mielessä. Suomalaisista lähes joka viides on 65-vuotias. Julkisessa keskustelussa esille nousevat usein vanhuuteen liittyvät ongelmat: on yksinäisyyttä, köyhyyttä, turvattomuutta ja huonoa hoitoa.
Tämä on yksi kuva vanhuudesta, eikä varmasti vääränlainen. Yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostaminen on tärkeää, sillä ilman sitä asioihin ei ole toivoa saada parannusta.
Mutta on toisenlainenkin todellisuus. Entistä useampi elää kauemmin, ja moni 80–90 -vuotias elää hyvää arkea omassa kodissaan tai hoivakodissa. Viime aikoina on puhuttu paljon aktiivisesta ikääntymisestä. Vanhuus on elämänvaihe, jossa on mahdollisuus osallistua tapahtumiin, on aikaa harrastuksille ja ystävien tapaamiselle.
Kotona asutaan usein niin pitkään kuin mahdollista, ja siinäkin on hyvät ja huonot puolensa. Joskus voi käydä niin, että tuttu ja turvallinen koti muuttuu vankilaksi. Kun ikätoverit ympäriltä kuolevat ja sukulaiset ja perhe ovat kaukana, liikkeelle lähteminen ei ole helppoa. Esteenä voi olla myös huono kunto. Onneksi rollaattorin maine ikäihmisten keskuudessa on parantunut: sitä ei enää pidetä häpeällisenä apuvälineenä, ja monet kehuvat sitä jopa mersukseen.
Sunnuntaina alkavan vanhusten viikon teemana on Tulevaisuutta rakentamaan. Vanhustyön tulevaisuutta luodaan tälläkin hetkellä paitsi valtakunnallisesti myös paikallisesti. Tässä lehdessä on juttua Laitilassa toimivasta vanhusneuvostosta, joka ajaa ikäihmisten asioita (sivu 8). Samalla aukeamalla vapaaehtoistyössä aktiivisesti toimiva Marjo Raiskinmäki kertoo iloisen uutisen: uusia auttajia ilmoittautuu mukaan joka viikko.
Hän muistuttaa, että pienillä asioilla on paljon merkitystä. Auttaminen voi olla konkreettista apua siivous- tai kauppa-asioissa, mutta myös kuuntelua ja läsnäoloa arjessa. Sekin riittää, että muistaisimme olla hyviä lähimmäisiä toinen toisillemme. Keskustelun avaukseksi voi vaikka kysellä kuulumisia. Marjo Raiskinmäen sanoin: pari kaunista sanaa riittää tuomaan hyvän mielen.