Tähän aikaan vuodesta moni pähkäilee mielessään, ottaako vai eikö ottaa influenssarokotusta. Lääkärit suosittelevat paitsi riskiryhmien myös heidän lähipiirinsä rokottamista. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan tartu mahdollisuuteen.
Rokotuksen hyödyistä ja haitoista liikkuu monenlaisia tarinoita. Jotkut kertovat saaneensa taudin rokotuksen saatuaan. Omin päin tehty diagnoosi ei kuitenkaan aina ole oikea, sillä influenssa sotketaan usein tavalliseen flunssaan. Siihen rokotus ei anna suojaa, vaan se suojaa ainoastaan influenssaviruksilta. Viruskannat muuttuvat jatkuvasti, joten viime vuonna otetusta rokotteesta ei ole enää hyötyä.
Influenssa on huomattavasti vakavampi tauti kuin flunssa: se kaataa petiin vuosittain jopa puoli miljoonaa suomalaista. Pahimmillaan se voi olla tappava tauti erityisesti jälkitautiensa takia. Kausi kestää pitkään: epidemiat saattavat alkaa joulukuussa ja ne jatkuvat jopa maaliskuuhun asti. Rokotus antaa riittävän suojan vain, jos se on otettu riittävän ajoissa.
Tulevan talven influenssa on ehditty nimetä rajuutensa vuoksi jopa superinfluenssaksi, mutta mitään hysteriaa influenssan ympärille ei pidä lietsoa. Viime vuosina yleinen rokotusinto on hieman laskenut. Monien muistissa saattaa vieläkin olla Pandemrix-sikainfluenssarokotteen laukaisema narkolepsiakohu.
Influenssan torjumiseen on muitakin keinoja kuin rokotepiikin ottaminen: käsien säännöllinen peseminen estää tehokkaasti pisara- tai kosketustartuntana leviävän taudin etenemistä. Työpaikoilla ja kouluissa pitäisi myös olla porttikielto influenssaan sairastuneille, sillä sairaana pitää jäädä kotiin eikä lähteä tartuttamaan muita. Pienten lasten kannalta ilouutinen on, että heillä on mahdollisuus saada rokote piikin sijasta tänä syksynä ensimmäistä kertaa nenäsumutteen muodossa.