Kuka muistaa, miten vasta viime keväänä uutisoitiin hallituksen tekemästä sote-päätöksestä? Silloin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä hehkutti tehtyä ratkaisua, jonka pohjana oli erityisvastuualueisiin tukeutuva viiden alueen malli. Ja nyt, reilussa kuudessa kuukaudessa, ollaan jälleen puristettu tuskalla sote-päätös.
Viime viikonloppuna hallitus ratkoi kriisitunnelmissa sote-solmua, kunnes sopu löytyi. Nyt luodaan maakuntajaon pohjalta sote-kokonaisuutta, jonka perustana onkin 18 itsehallintoaluetta. Muutos keväällä esiteltyyn sote-malliin on melkoinen.
Vaikka hallitus nyt kilvan kehuukin aikaiseksi saatua sote-keitosta, niin sen sisältö on toistaiseksi täysi arvoitus. Sen paljastavat esimerkiksi parlamentaariseen sote-työryhmään kuuluvien Sari Sarkomaan (kok) ja Sirpa Paateron (sd) näkemyserot.
– Tulkinnat siitä, mitä sotessa on sovittu, tuntuvat olevan vielä epämääräisiä, myönsi Sirpa Paatero, joka oli Sari Sarkomaan kanssa viime tiistaina vieraana Yle Puheen Politiikkaradiossa.
Sote-kokonaisuuteen saatiin tällä kierroksella mahdutettua monien yllätykseksi Raha seuraa potilasta -malli, jota erityisesti kokoomus on ajanut. Valinnanvapauskuviokin näyttää olevan vielä hyvin väljästi tulkittavissa.
Esimerkiksi Sarkomaa katsoi, että verovarat siirtyvät ihmisen mukana, mikä Paateron mukaan on epärealistinen lupaus vähävaraisille.
– Jopa kokoomuksen ja keskustan tulkinta asiasta tuntuu olevan erilainen, Paatero kummasteli.
Sarkomaa huomautti OECD:n todenneen Suomen eriarvoisen terveydenhoidon johtuvan siitä, että terveyskeskuksiin ei pääse. Laitilan kaupunginjohtaja Jukka Alkio sanookin tämän lehden sivulla kolme olevassa haastattelussa, että iso osa perusterveydenhuollon ongelmaa hoituisi lääkäreiden määrää lisäämällä. Jos lääkäreitä koulutettaisiin enemmän, niin heitä saataisiin virkalääkäreiksi myös kasvukeskusten ulkopuolelle ja perusterveydenhuolto vahvistuisi.
Lääkäripulan ratkaisu ei vaadi rakettitiedettä. Kyse on – mistäpä muustakaan kuin – politiikasta.