Kanoille ei tule jouluksi tipuja. Muutaman päivän ennen H-hetkeä oli yksi pesässä ollut muna rikkoutunut kanan mennessä takaisin pesään ruokailureissultaan, eikä kana enää mennyt takaisin hautomaan rikkoutuneen munan vuoksi.
Kun huomasin asian olivat muut munat jo kylmenneet, ja ne oli vaan pakko ottaa pois. Tulossa on ehkä myös tiputon tammikuu, välttämättä he eivät aloita uudestaan kovin pian. Nyt ei ole mitään varottavaa enää, ei tarvitse pelätä häiritsevänsä hautovaa kanaemoa. On aika eristää kanojen käyttämä ulkoaitaukseen johtava ovi, joka avataan seuraavaksi sitten vasta kevään tullen. Kanojen talvi on lopullisesti saapunut.
Havahduin internetin ryhmiä lukiessani siihen, että ihmiset istuttavat valkosipuleja vieläkin. Leudon alkutalven vuoksi maa on vielä sulana, ja tämän voisin itsekkin käyttää hyväksi! Käytän valkosipulia ruuassa jonkun verran. Omia söisi ja kuivaisi oikein mielellään!
Nyt on sipulit valittuna, maassa uoma, kaviokkaiden palanutta lantaa uomassa, multaa ja olkea valmiina peittelyä varten ja kohta kynnet pääsevät maahan! Lapiolla päälle “älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!”, ja sitten odottelemaan ensi kevään auringonsäteitä.
Olen jo aloittanut lintujen talviruokintaa. Laudalla vierailee pääosin talitiaisia, sinitiaisia ja varpusia. Pieni tikliparviki on pihassa vieraillut muuaman kerran. Odotan joka talvi punatulkkuja, joita aika vähän tuntuu täällä näkyvän. Punatulkku tekee erityisesti lumisesta maisemasta täydellisen! Siirrettiin lintulauta tänä vuonna lähemmäs taloa, jotta lintuja saa seurata olohuneen ikkunasta. Tästä ovat nauttineen sekä lapset, että kissat.
Fasaaneja meillä pihassa vierailee usein, ja niiden ruokinnasta tiedän melko vähän. Siihen olisi mukava paneutua paremmin.
Hyvää tuulispäivää!
Hilla