6.12.2017.
Kuulutko niihin, jotka helposti unohtavat läheisensä syntymäpäivän. Ihmistä ei voi verrata valtioon, mutta joulukuun kuudes on taatusti iskostunut useimpien suomalaisten muistiin.
Suomi joutui jo itsenäistymisensä alkuvaiheessa taistelemaan olemassaolostaan. Talvi- ja jatkosota vuosina 1939–1944 muuttivat maatamme lähtemättömällä tavalla.
Tämän viikon maanantaina 102-vuotiaana menehtynyt Hannes Hyvönen oli yksi monista, jotka jäävät historiaan suomalaisen sisun ja selviytymisen henkilöitymänä. Tykistöpatterin hevosmiehenä palvellut Hyvönen ponnahti valtakunnan julkisuuteen viime vuonna, kun hän kutsuvieraana ilahdutti kansaa valoisalla olemuksellaan presidentin linnassa. Kirjailija Sofi Oksasta linnassa tanssittanut Hyvönen eli täysillä viimeiseen asti.
Hyvöstä muutama vuotta nuorempi Suomi elää voimakasta muutoksen aikaa. Pakolaiskriisi jakaa kansaa ja maan talouden kuntoon saattaminen sähköistää poliittista ilmapiiriä.
Valituksen vastapainoksi on hyvä muistaa asioita, jotka Suomessa ovat hyvin. Saamme elää maassa, jossa on vapaus ilmaista mielipiteitään, ja jossa pidetään edelleen huolta syrjäytyneistä ja huono-osaisista.
Väestömme ikääntyy toiseksi nopeimmin koko maailmassa, mutta sekin on nähtävä mahdollisuutena.
Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla eikä kukaan voi ajatella, että uudistuminen ei koske minua. Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarasto) strategiayksikön johtaja Paula Laine muistutti Kauppakamarin Uudenkaupungin osaston juhlaseminaarissa viikko sitten, että nuoret eivät yksinään ratkaise yhtäkään ongelmaa, vaan myös vanhempien ikäluokkien pitää tarttua haasteisiin.
Sodat eläneet sukupolvet löysivät kriisien keskellä yhtenäisyyden ja pienestä Suomesta kasvoi sankaritarina, joka on ainutlaatuinen koko maailmassa. Sunnuntaina suomalaiset voivat ylpeinä ja kiitollisina kohottaa maljoja isänmaalleen ja samalla miettiä, mitä itse kukin voi tehdä 98-vuotiaan syntymäpäiväsankarin hyväksi.