Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus siirtää pois sote-palvelut kunnilta ja kuntayhtymiltä vuoden 2019 alussa. Erilaisia malleja on esitelty lukuisia, mutta tulevasta sote-kuviosta ei ole vieläkään varmuutta. Pian alkaa tulla kiire, sillä laki sote-palveluiden järjestämisestä on tarkoitus saada lausuntokierrokselle jo huhtikuussa ja vielä tämän vuoden puolella myös eduskunnan hyväksyttäväksi.
Viime vuoden lopulla hallitus päätti ison väännön jälkeen, että vastuu sotesta siirretään 18 maakunnan harteille. Nämä itsehallintoalueet saisivat vaaleilla valitun hallinnon ja vastuulleen muitakin tehtäviä kuin sosiaali- ja terveyspalvelut. Esitellyn mallin mukaan 18 maakunnasta vain 15 saisi järjestää sote-palveluita. Kolme maakuntaa siis velvoitettaisiin järjestämään sote-palvelunsa yhteistyössä muiden alueiden kanssa.
Edeltäneiden sote-hahmotelmien tavoin tämäkin malli on nyt ajautunut umpikujaan. Helsingin Sanomat haastatteli (HS 11.3.) sote-valmistelua johtavaa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulaa (kesk), jonka mukaan malli saattaa olla perustuslain vastainen. Ongelmana on se, että osa itsehallintoalueista pakotetaan yhteistyöhön muiden alueiden kanssa.
Ratkaisuksi esitetään viittä yhteistyöaluetta, jotka muodostetaan yliopistosairaalojen ympärille. Maakuntien yläpuolelle sijoittuvien yhteistyöalueiden tehtävä olisi HS:n mukaan esimerkiksi estää maakuntien keskinäinen sote-kilpavarustelu ja luoda järkeviä yhteistyökuvioita yli maakuntarajojen.
Soten ongelmana ovat puolueiden sille asettamat erilaiset odotukset ja toiveet. Laitilan kaupunginjohtaja Jukka Alkio muistutti Laitilan Sanomien haastattelussa marraskuussa, että terveyspalveluiden saatavuuden eriarvoisuuteen voitaisiin puuttua jo nyt suhteellisen helposti.
– Iso ongelma on, että lääkäreitä ei yksinkertaisesti kouluteta tarpeeksi, ja tietysti sekin on politiikkaa. Lääkäreitä ei saada tiettyihin osiin Suomea, mikä heikentää perusterveydenhuoltoa ja luo alueellista epätasapainoa palveluiden saatavuuteen.