Vuosi sitten pääkaupunkiseudun kunnat julkaisivat vetoomuksen, jossa ne toivoivat Helsingin yliopiston lisäävän pikaisesti sosiaalityön aloituspaikkoja. Pääkaupunkiseudun kunnissa oli huoli, sillä peräti neljännes niiden sosiaalityöntekijöistä oli epäpäteviä. Pätevien työntekijöiden puute näkyi erityisesti lastensuojelussa.
Vastaava kannanotto oli tehty myös muutama vuosi aiemmin. Mutta nyt kuntien esittämä huoli sai uudenlaista painoarvoa, sillä oikeudessa puitiin samoihin aikoihin koko maata järkyttänyttä 8-vuotiaan tytön murhatapausta. Kaltoin kohdellun tytön murhasta syytettyinä olivat tämän isä ja äitipuoli, mutta myös useita viranomaista epäiltiin virkarikoksista.
Koko Suomi tuntui kysyvän kuin yhdellä suulla, miten lapsen julma kohtelu oli voinut jatkua päivästä ja vuodesta toiseen, vaikka useat tahot olivat ilmaisseet tytöstä huolensa ja tehneet lukuisia lastensuojeluilmoituksia.
Kyseisen tapauksen jälkeen Kuntaliitto selvitti lastensuojelun tilaa lähes Suomen jokaisessa kunnassa. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin se, että perheitä ei yksinkertaisesti pystytä auttamaan tarpeeksi ajoissa.
Kunnille ja sosiaalialan työntekijöille kuuluu kiitos siitä, että he nostavat ongelmia esiin. Epäkohtien tiedostamisen tulee kuitenkin johtaa käytännön tekoihin, kuten esimerkiksi siihen, että resurssit mitoitetaan vastaamaan tarpeita ja koulutuspaikkoja on riittävästi.
Myös Laitilan sote-johtaja Marika Polso arvioi Laitilan Sanomien haastattelussa, että lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelun asiakkaiden lisääntynyt määrä johtuu osittain työntekijöiden kiireestä. Eli perheiden ja lasten tarvitsema apu viivästyy, koska sitä ei resurssien vähyyden vuoksi kyetä kaikille tarvitseville riittävässä mittakaavassa tarjoamaan.
Viime vuonna voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki pyrkii sekin suitsimaan ongelmia. Lain tavoitteena on muun muassa vahvistaa peruspalveluja, lisätä matalan kynnyksen palveluja ja esimerkiksi vahvistaa monialaista yhteistyötä. Niihin Laitilassakin on kiinnitetty ansiokkaasti huomiota.