Syksyllä 2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki laajensi kuraattori- ja psykologipalvelujen lakisääteisyyden esi- ja perusopetuksesta toiselle asteelle lukioihin sekä ammatillisiin oppilaitoksiin. Muutos toi yhä enemmän oppilaita koulukuraattorien ja -pykologien vastuulle.
Oppilashuoltotyön tarkoituksena on esimerkiksi edistää lasten ja nuorten psyykkistä sekä sosiaalista hyvinvointia ja se on myös ehkäisevää lastensuojelua. Keskeisessä roolissa oppilashuoltotyössä ovat muiden kouluyhteisössä toimivien aikuisten lisäksi muun muassa koulukuraattori ja koulupsykologi.
Koulukuraattori on sosiaalityöntekijä. Hän tarjoaa asiantuntemustaan oppilaille silloin, kun heillä on vaikkapa koulunkäyntiin, kaverisuhteisiin tai perhetilanteeseen liittyviä ongelmia. Koulupsykologi puolestaan on terveydenhuollon ammattilainen, jonka puoleen voi kääntyä esimerkiksi itsetuntoon, mielialaan tai vaikkapa ihmissuhteisiin liittyvissä pulmissa.
Laki ei määrittele, kuinka monta lasta tai nuorta yhden kuraattorin tai psykologin kontolla voi olla. Sen sijaan laki lähtee palvelun ripeydestä: oppilaalle on kyettävä järjestämään keskustelumahdollisuus kuraattorin tai psykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä pyynnön esittämisen jälkeen. Kiireellisissä tapauksissa keskusteluapua tulee järjestää parissa päivässä.
Laitilassa yhdellä koulukuraattorilla ja puolikkaalla koulupsykologilla oli viime syksynä vastuullaan yhteensä lähes 1 200 oppilasta ja opiskelijaa. Resurssit olivat aivan liian vähäiset.
Suuren oppilasmäärän lisäksi oman haasteensa tilanteeseen toi se, että kuraattori- ja psykologipalvelujen piiriin kuuluvia oppilaita on yhteensä kymmenessä koulussa tai oppilaitoksessa. Esimerkiksi kussakin kyläkoulussa kuraattori ehti vierailla harvemmin kuin kerran kuussa.
Viime vuonna Laitila teki talousarvion suunnitteluvaiheessa päätöksen panostaa entistä enemmän oppilashuoltoon ja ennaltaehkäisyyn. Kuntaan päätettiin palkata toinen kuraattori ja koulupsykologin työaika muutettiin kokoaikaiseksi.