Teiden varsilla kasvaa jo keltaisia leskenlehtiä, ja vuokot ovat nousseet metsään. Vihdoin nokkosiakin alkaa olla syötävän verran. Minun perinteinen ensimmäinen omavarainen kevätruokani on nokkosta ja horsmaa sisältävä munakas. Ihana lähteä aamulla ruuan hakuun takaniitylle. Linnut laulavat jo ahkeraan, maanpinnalle nousseet nuoret horsmat ja nokkoset löytyvät syksyllä maahan laonneiden heinien alta. Kotiin voi palata kanalan kautta, vastatehdyt kananmunat taskussa.
Itse kerään mukaani metsästä noin kourallisen nokkosta ja horsmaa, laitan ne kotona huuhdeltuina hetkeksi kuumaan veteen. Sen jälkeen rikon munat kulhoon ja silppuan vihreät joukkoon. Paistaminen pannulla ja nauttimaan! Maistuu kotoisalta ja keväiseltä.
Riemu-tipu on pitänyt kiinni elämästään, ja on kahden sisarensa kanssa kasvanut jo melkein nyrkin kokoiseksi. Samassa karsinassa toinen kana hautoi yhden tipun, ja Riemun emo Klaara hoitaa hyvässä hengessä toisen kanan kanssa näitä neljää pientä. Riemu sai siis 5 päivä nuoremman pikkusisaruksen, ja kaikki voivat hyvin. Tässä on vielä yksi kuukausi, ennen kuin ulkonapitokielto loppuu. Aika kovasti odotan, että tiput pääsevät auringonvaloon paistattelemaan.
Maahan sataa ajoittain vielä valkoista, rakeiden tai lumen muodossa. Ihmiset vitsailevat juhannuspakkasista. Mikään ei kuitenkaan enää voi estää kevään tuloa. Viikonloppuna on jo vappu, ja se otetaan vastaan kevätpiknikillä ilmasta huolimatta. Täytyy toivoa, että maassa ei ole kovin paljoa lunta, jotta eväitä saa kerättyä omasta pihasta. Marjapuskissa saattaisi olla silmuja jo vappujuoman verran. Viime vuoden marjasadosta ainakin saa vielä tehtyä makoisia piirakoita juhliin.
Hyvää vappuviikkoa!
Hilla