Kunnianpalautus meijerille

1

Vuonna 1905 valmistunut meijerirakennus sai valtuuston maanantaisessa kokouksessa runsaasti huomiota osakseen. Miksi vasta nyt, voisi kysyä. Meijeri lopetti toimintansa vuonna 1980, jolloin kunta osti sen käyttöönsä. Se on palvellut sen jälkeen muun muassa yritysten ja teatterin toimitiloina.

Hätähuudot meijerin pelastamiseksi ovat kaikuneet kuuroille korville tähän asti. Reilu kolme vuotta sitten Vakka-opiston teatteriryhmää vetänyt Jarmo Koski kertoi Laitilan Sanomissa olevansa kertakaikkisen kyllästynyt Laitilan kaupungin tapaan laiminlyödä entinen meijerin kiinteistö  Seinät rapistuvat, hometta pukkaa ja ikkunat vetävät, Koski tilitti ja luonnehti kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta kaupungin häpeäpilkuksi (LS 25.1. 2013).

Asia jäi siihen, sillä kulttuurisihteeri Jukka Vehmaksen lisäksi juuri kukaan muu ei korvaansa lotkauttanut teatterimiehen vetoomukselle.
Valmistuessaan meijeri oli Laitilan komeimpia rakennuksia, mutta reilussa sadassa vuodessa se on enää varjo entisestään. Lapsiperheiden onneksi valtuusto sai vihdoin tehtyä päätöksen  tuikitarpeellisen päiväkodin rakentamisesta. Hankkeen ansiosta tuli selkeästi esille, että myös meijeri ansaitsee kunnianpalautuksen.

Turku kunnosti VR:n vanhan konepajan kulttuurikeskus Logomoksi, Laitilassa voitaisiin toteuttaa samalla idealla ihmisten kohtaamis-, konsertti-, teatteri- ja seminaaripaikka. Päiväkodin rakentaminen Palkkeen yhteyteen säästää kustannuksia arviolta miljoona euroa. Olisiko siinä sopiva pesämuna, josta voitaisiin aloittaa?

1 KOMMENTTI

  1. Korjausrakentamisen kulttuuri ja aiheeseen liittyvä osaaminen on maassamme ohutta vanhan rakennuskannan vähäisyyden vuoksi. Kun vuosikymmeniä on totuttu ratkaisemaan tilatarpeet uutta rakentaen ja rakentamiseen on pesiytynyt elinkaariajattelu, vanhojen rakennusten potentiaalia uudiskäyttöön ei tule mieleen edes tutkia. Vuoden 1980 jälkeen ei ole ilmaantunut tarvetta kehittää Laitilan historiallista meijeriä uuteen käyttöön, kunnes vasta viimeaikaisten päiväkotipohdintojen myötä. Ellei uusiokäyttöideaa tai tuotto-odotuksia ole näköpiirissä, harvoin käynnistetään pelkkää nykytilannetta ylläpitävää massiivista korjausprojektiakaan. Korjaaminen maksaa etenkin silloin, kun korjattavaa on kertynyt paljon, mutta se voidaan hinnoitella todella kalliiksi myös siten, että päätetään varmuuden vuoksi ilman kattavia kuntotutkimuksia uusia kaikki mahdollinen.

    Meijeri tulee taatusti nousemaan keskustelunaiheeksi aivan eri tavalla uuden päiväkodin sijoituksen myötä. Kokonainen kortteli saa kerralla uutta elämää, kun aluetta alkaa käyttää päivittäin iso joukko laitilalaisia lapsiperheitä. Moni tutustunee rauhassa Ruususen unta keskustan kupeessa uinuneeseen aurinkoiseen ja vihreään alueeseen ensimmäistä kertaa ja yllättynee näkemästään.

    On suositeltavaa lähteä tutustumaan hienoihin korjausesimerkkeihin ympäri Suomen, jolloin päätyy toteamaan, että vanhoissa ja useinkin kylien parhailla paikoilla sijaitsevissa rakennuksissa elämä sykkii. Ja mikä olisikaan terveellisempi ja kestävämpi seinärakenne kuin entisen tuotantolaitoksen kauniisti muurattu massiivinen tiiliseinä? Kulttuurikeskus olisi muuten mainio uudiskäyttöajatus kauniille ja tiloiltaan monikäyttöiselle meijerirakennukselle.

Comments are closed.