Mustikat ovat kypsyneet tänä vuonna ennätysaikaisin, ensimmäiset jo ennen juhannusta. Mustikkamättäät olivat viime vuonna poikkeuksellisen täynnä marjaa ja näyttäisi siltä, että tänäkin vuonna sinistä kultaa on tarjolla runsaasti. Vaikka lauha ja lumeton talvi teki paikoin tuhojaan, kesä on ollut mustikalle otollinen: vuoroin hellettä ja vuoroin sadetta.
Mustikka on hyvä ravintokuidun lähde ja sisältää C- sekä E-vitamiineja. Mikäli talven varalle mielii saada tätä superfoodiksi tituleerattua marjaa, nyt on otollinen aika käydä metsään.
Luonnonmarjoihin erikoistunut yhdistys Arktiset Aromit neuvoo poimimaan mustikat poutasäällä vasta aamukasteen haihtumisen jälkeen, koska ne säilyvät paremmin kuivina poimittuina ja ovat vähäroskaisempia. Marjat kannattaa kerätä koriin tai ämpäriin, ei muovipussiin.
Luonnonmarjojen keruuta on hyvä välttää teiden varsilta, vilkkaiden taajamien alueilta, saastuttavien teollisuuslaitosten ja lämpökeskusten läheltä sekä lannoitus- ja myrkytysalueilta.
Poimimisen jälkeen marjat tulee säilyttää viileässä ennen säilöntää tai ruuanvalmistusta. Arktiset Aromit -yhdistys neuvoo pakastamaan, hilloamaan tai mehustamaan marjat mahdollisimman pian poimimisen jälkeen.
Jokamiehenoikeudet sallivat, että luonnonvaraisia marjoja saa kerätä vapaasti. Kiellettyä on kuitenkin kotirauhan rikkominen liikkumalla esimerkiksi toisten pihapiirissä. Laissa ei ole säädetty metrimääräistä etäisyyttä siitä, kuinka lähellä pihapiiriä metsämarjoja saa poimia. Hyvien tapojen mukaista on noudattaa riittävää välimatkaa kuten kuulo- ja näköetäisyyttä.
On kuitenkin varmaa, että mustikkaa riittää jokaiselle innokkaalle poimijalle.
– Ihminen poimii mustikkasadosta noin 10–12 prosenttia. Yli 60 prosenttia sadosta menee nisäkkäiden ja lintujen ruoaksi. Poimimalla ei mustikka lopu, toteaa Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kauko Salo Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa.