Kuntavaalit käydään aiemmasta poiketen lokakuun sijasta huhtikuussa. Nykyiset valtuustot saavat neljän vuoden kauteensa viiden kuukauden pidennyksen, sillä huhtikuussa valittujen uusien valtuustojen toimikausi alkaa kesäkuussa 2017.
Ajankohdan siirtyminen on pieni muutos monien muiden uudistusten rinnalla. Uusi kuntalaki velvoittaa valtuustoa päättämään niin valtuuston koosta kuin kaupungin johtamismallistakin.
Kuntien valtuustopaikkojen minimimäärä on kirjattu kuntalakiin asukasluvun perusteella. Laitilassa se on 27 valtuutettua, ja Pyhärannassa 13. Laitilassa nykyisen valtuuston vahvuus on 35 ja Pyhärannassa 21. Nykyinen valtuusto linjaa paitsi valtuutettujen määrän myös tavan, jolla kuntademokratiaa toteutetaan. Uuden lain mukaan kunnassa on oltava kolme toimielintä, valtuusto, kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta. Lautakuntiakin voi olla, mutta niiden vaihtoehtona ovat mallit, joissa korostuvat joko valtuuston tai kaupunginhallituksen roolit.
Suurin myllerrys tapahtuu kuntien tehtävissä. Vuoden 2019 alusta kunnat eivät enää päätä sosiaali- ja terveyspalveluista, vaan ne siirtyvät uusien maakuntien vastuulle. Paikallisesti päätetään edelleen muun muassa päivähoidosta, kouluista, tiehankkeista, kaavoituksesta sekä elinkeino- ja vapaa-ajanpalveluista.
Laitilassa kuntavaalien ehdokaslistojen kokoaminen on alkanut (juttu sivulla 8–9). Valtuustoryhmien puheenjohtajien vastauksista tuli esille vahva halu toimia yhdessä. Se on hyvä lähtökohta. Toivottavaa on, että ehdokkaat ja heidän taustaryhmänsä tuovat selkeästi ja konkreettisesti esille omia tavoitteitaan. Eroja saa ja pitääkin löytyä.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pauliina Haijanen tuo tässä lehdessä esille äärimmäisen tärkeän asian vastatessaan kysymykseen puolueensa pahimmasta kilpailijasta: nukkuvien puolue eli äänestämättä jättävien puolue. Äänestysvilkkauden lisääminen olkoon kaikkien ryhmien yhteinen tavoite.