Lapsen lukemaan oppiminen on hetki, jonka useimmat vanhemmat muistavat tarkkaan. Osa lapsista oppii tuntemaan kirjaimet jo varhain, mutta lukutaidon kehittyminen vie aikaa. Sitä voi pitää koko elämänikäisenä prosessina. Erityisen haasteellista lukutaito ja sen ylläpitäminen ovat nykyään, kun lasten ajasta kilpailevat niin monenlaiset asiat.
Uuslukutaidottomuus koskee paitsi lapsia ja nuoria myös aikuisia. Kyky ja halu lukea muutamaa riviä enempää on häviämässä. Monet kirjallisuuden harrastajatkin ovat tunnustaneet, että läsnäolo sosiaalisessa mediassa on vienyt aikaa kirjoilta. Olennaista ei kuitenkaan ole se, mistä luetaan, vaan mitä ja miten luetaan. Verkosta tai sähkökirjasta luettu teksti on yhtä arvokasta kuin paperilta luettu teksti. Medialukutaidon merkitystä ei voi liikaa korostaa maailmassa, jossa informaatiota on tarjolla enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Miksi sitten ylipäätään pitäisi lukea? Lukeminen antaa ajattelemisen ja ymmärtämisen avaimia ja on perusta oppimiselle. Erilaisten tekstien lukeminen torjuu myös tehokkaasti eriarvoistumista ja köyhyyttä.
Pisa-tutkimukset kertovat, että Suomessa parannettavaa on erityisesti poikien lukemisessa. Lasten heikko lukuinto on huolestuttanut muitakin kuin äidinkielen opettajia. Esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti asian esille viime vuonna Helsingin kirjamessujen lavalla. Hän kuvaili lukutaidon merkitystä kertomalla, että olisi itse valmis luopumaan mieluummin kuuloaististaan kuin lukutaidosta.
Laitilan Sanomien haastattelemat laitilalaissopettajat korostavat kodin merkitystä lukemaan kannustamisessa (sivu 8). Aikuisten esimerkki on tärkeää. Omia tapoja kannattaa tutkailla, ja miettiä onko niitä tarpeellista muuttaa. Jos somettaminen vie liikaa aikaa, voi kokeilla tarttumista kirjaan tai lehteen. Rauhallinen lukuhetki – yksin tai yhdessä perheen kanssa – voi tuoda uudenlaista valoa pimeisiin syysiltoihin.