12. syyskuuta vuonna 2008 eli melkein tasan kahdeksan vuotta sitten entinen rukoushuone vaurioitui Laitilassa pahoin tuhopolton seurauksena. Savuavat rauniot olivat lohduton näky. Moni laitilalainen arveli tuolloin, että rakennus katoaisi maisemasta lopullisesti. Toisin kävi. Vanhoista rakennuksista kiinnostunut muutaman kuntalaisen joukko perusti kulttuuriseura Walon, jonka tavoitteena oli pelastaa talo tuhkasta uuteen loistoon.
Kunnostamiseen sitoutunut joukko sai aikaan ihmeen: 130-vuotias rakennus kukoistaa ja elää vahvana uutta elämäänsä. Työ on tehty vanhaa rakennusperintöä- ja -tapoja kunnioittaen. Ei siis ollut mikään yllätys, että kulttuurihuone Walo sai tänä vuonna seurantaloille jaettavan hyvän korjauksen pääpalkinnon. Viime aikoina Laitilassa on paljastunut lukuisia julkisten tilojen kosteusongelmia, ja niiden vastapainoksi viime viikolla julkistettu tieto olikin harvinaisen valoisa uutinen.
Walon rakennushanke on osoitus myös talkootyön voimasta. Ihmiset oivat uhranneet vapaaehtoisesti aikaansa, tarttuneet vasaraan, naulaan ja siveltimiin ja tehneet tekoja yhteiseksi hyväksi. Asenteen lisäksi tekijöillä on ollut monenlaista osaamista, ja kaikki apu on otettu kiitollisuudella vastaan.
Talkooväki saa nyt ansaitusti hengähtää, mutta toivottavasti innostusta riittää jatkossa myös talon ylläpitämisessä. Walon henkeä ja asennetta tarvittaisiin monissa muissakin kohteissa. Korjaukset eivät tietysti etene pelkästään puheilla ja innostuksella, vaan rahaakin tarvitaan. Seurantalon korjauskin sai vauhtia Suomen Kotiseutuliiton myöntämästä tuesta.
Korjauskohteista ei ole Laitilassa pulaa: muun muassa keskustan alueella sijaitsevat opistotalo, urheilutalo ja meijeri vaatisivat perusteellista korjausta, jos ne halutaan säilyttää tulevillekin sukupolville. Löytyisikö jostain innokas porukka, joka olisi valmis panemaan itsensä likoon yhteiseksi hyväksi näissä hankkeissa? Kaupungin tuki on tärkeää, mutta muitakin tahoja voi löytyä, kuten Walon esimerkki kertoo.