Täällä kirjottelen pitkästä aikaa! Minulla on kaksi viikkoa jäljellä taipaletta nimeltä lukio, sen jälkeen alkaa elämän villi viidakko-osuus.
Luin junassa Ilse Sandin kirjaa nimeltä Highly Sensitive People in an Insensitive World – How to Create a Happy Life, joka kertoo erityisherkkyydestä. Ehkä ihminen pelkää elämässä tiettyä asenteellisuutta ja parjaa. Hän saattaa odottaa peloissaan, että joku repii hänet auki ja paljastaa hänen syvälle juurtuneet suhteensa elämään ja sen asioihin. Tämä jollakin tapaa myötätuntoinen kirja sai minun oloni tuntumaan hyvältä muuttamatta maailmaa mustavalkoiseksi. Siihen eivät aggressiiviset vaikuttajat pysty.
Erityisherkkä ihminen haluaa tehdä asioita, mutta täyttyy nopeasti ja vetäytyy miettimään tai jatkaessaan käyttää enemmän energiaa tilanteen mukana pysymiseen kuin ei-erityisherkkä. Häneltä puuttuu kyky turtua ärsykkeisiin, ja aistimusten tietoinen eristäminen mielestä vie paljon energiaa. Kaikesta syntyy paljon ajatuksia, tunteita ja aistimuksia.
Erityisherkkä ihminen erehtyy usein ajattelemaan, että muutkin miettivät yhtä paljon sanojansa kuin hän itse. Näin ei kuitenkaan ole. Useimpien ihmisten ajatukset harhailevat muualla, eikä se ole synti, mutta erityisherkän olisi hyvä tiedostaa tämä. Muiden näennäisen tympeyden tai vilpittömän ajattelemattomuuden takia hän loukkaantuu helposti. Juhani Mattila kirjassaan Herkkyys ja sosiaaliset pelot toteaa, että loukkaantumisen ilmaiseminen jää tapahtumaketjusta helposti uupumaan. Sen ilmaisu olisi kuitenkin tärkeää.
Ihmisten etsiessä jotakin, mikä määrittäisi itseä parhaiten, alennutaan usein huijaamaan itseä ja muita olemalla jotain vielä enemmän ja lisää, jotta varmasti täytettäisiin jokin ihmeellinen määritelmä. Erityisherkkyys on kuin seksuaalisuus Freudin aikana, aikaisemmin tabu ja nyt ihanne, ja myös sillä voidaan aiheuttaa henkistä väkivaltaa ja syvää häpeää ihmiselle. Kyse on ihmisen herkkyydestä ja siihen liittyvästä valtavirtailmiöstä. Ihmisiltä usein unohtuu, ettei erityisherkkyys ole diagnoosi, eikä sen kuulu häiritä elämää.
Erityisherkkyys on hermoston ominaisuudelle annettu nimi, jossa ei ole mitään kovin ihmeellistä tai hienoa. Ei-erityisherkkä ihminen voi saada aivan yhtä mahtavia kokemuksia – hermostollisesti herkkä on vain ehkä varautuneempi ja työstää kokemustaan enemmän. Valtavat aistikokemukset tuntuvat hänestä epämiellyttäviltä, ja esimerkiksi järven jäällä kävely saattaa aiheuttaa hänelle valtaisan adrenaliiniryöpyn, koska ajatus jään läpi hulahtamisesta tuntuu koko kehossa ja mielikuvat järven päällä kävelemisestä tuntuvat kiehtovilta. Oma keho tuntuu epävarmalta ja huteralta, kun ajatuksia veden tavallisesta olomuodosta on mahdoton aivan täysin työntää syrjään ja keho hälyttää.
On hyvä miettiä, miten puhumme muista ja miten puhumme itsestämme. Me olemme jokainen tosi herkkiä ja joitakin sanat satuttavat enemmän kuin toisia. Mielessä on voimaa. Ei diagnosoida vaan ollaan rohkeasti vajaita, epätäydellisiä ja monipuolisia!