Saa katsoa Vain elämää, kunhan tekee muutakin

0
Se oma juttu on vähän niin kuin suojatie mielipiteiden valtatiellä. Joskus sataa.

Tällä kertaa olen oppinut jotain Vain elämää -ohjelman seitsemännen kauden avausjaksosta. Laitoin mieleen, mistä kohtaa päätä hermosolu tällä kertaa kutitti, kun Juha Tapio esitti versionsa Cheekin kappaleesta Sinuhe. Hän räppäsi!

Rap-musiikkia kuvaillaan egoboostaukseksi eli suomennettuna jonkinlaisen itsenostatuksen tai itsekehun tapaiseksi. Juha Tapio taas on tunnettu vaatimattomasta mies ja kitara -tyylistä. Hän alustikin esitystään toteamalla, ettei tämä kuulu hänen tapoihinsa. Mikä asenne hänellä sitten olikin omaan juttuun, kun hän räppäsi pilke silmäkulmassa! Egohypetystä, mutta silti toisten juttua arvostaen. Olihan hän vaivautunut perehtymään räpin kirjoittamisen maailmaan.

Yhdessä muiden oivallusteni kanssa tästä Juha Tapion heittäytymisestä tuli elämäni käännekohta, niin hölmöltä kuin se kuulostaa. Jotenkin sitä ajattelisi, että suurimmat oivallukset saavutetaan tasapainoisessa, herkistyneessä mielentilassa, viisaan ihmisen seurassa. Mutta ei. Katsoin televisio-ohjelmaa, perjantai-iltana, tuskailin elämän kanssa. Enkä edes pidä räpistä.

Opin, että egoboostaus voi olla ihan hyvä juttu. Olen riittävän hyvä siinä mitä teen, elämä kannattaa elää asenteella, vaatimatonkin tyyppi saa heittäytyä hyvässä seurassa, hyvällä maulla. Ja mikä parasta: omaa juttua saa toteuttaa. Ei tarvitse sulkea maailmaa ulkopuolelle, vaan saa rohkeasti olla yhteydessä muihin ihmisiin ja keskustella näistä mielipiteiden eroavaisuuksista.

Sunnuntaina mietin syvällisiä ja kirjoitin ylös ajatteluprosessini tuloksen:

Kyllä saa syödä suklaata, kunhan syö muutakin, esim. viisi ateriaa päivässä. Kyllä saa ostaa vaatteita, kunhan maksaa muustakin, esim. opiskelusta. Kyllä saa uupua, kunhan lepääkin, esim. iltaisin. Kyllä saa toivoa jotain tosi kovasti, kunhan tekee elämässä muutakin.

Opin siis, että oma juttu on hyvä juttu ja että onneksi elämän voi jakaa moneen asiaan. Elämä säilyy siten keskeneräisenä ja muokkautuvana kokonaisuutena. Mielestäni siinä on elämän juju. Yksi näkökulma ei aina riitä, mutta yksi on yhdelle ihmiselle ihan hyvä.