Aaba on yksi uusista sankarikoirista, jotka Kennelliitto palkitsee joulukuussa.
Kennelliitto myöntää vuonna 2017 Sankarikoiran arvon 18 koiralle. Sankarikoiran arvon voi saada koira, joka on vaikuttanut merkittävästi siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Kennelliitto palkitsee Sankarikoirat Koiramessut-tapahtumassa sunnuntaina 10. joulukuuta Helsingissä.
Laitilalainen Aaba pelasti omistajansa tulipalolta. Karjalankarhukoira Aaba pelasti omistajansa tulipalolta. Aaba lomaili omistajineen syksyllä 2016 Posiolla. Omistajat yöpyivät isossa talviasuttavassa kodassa, ja Aaba oli pihalla juoksunarussa kiinni. Aamuyöllä se alkoi ulista ja haukkua hätääntyneenä herättäen isäntänsä. Isäntä ihmetteli epänormaalia ulvomista ja meni katsomaan, mikä hätä koiralla oli. Ulkona hän huomasi, että kodan huippu oli tulessa. Hän meni heti herättämään emännän ja he lähtivät saman tien ulos palavasta rakennuksesta. Palokunnan saapuessa paikalle, ei kota ollut enää pelastettavissa, mutta ihmishenget säilyivät Aaban ansiosta.
Cairnterrieri Tyyne huomasi tulipalon. Tyynen emäntä sairastaa uniapneaa, ja kun hän lakkaa hengittämästä, Tyyne koskettaa hänen kasvojaan tassulla ja herättää hänet. Tammikuussa 2017 Tyyne herätti perheen isännän kiivaasti kättä raapimalla. Isäntä nousi ylös ja kuvitteli, että Tyyne haluaa mennä ulos tarpeilleen, mutta huomasi sitten, että eteisessä oli tulipalo. Liekit löivät ikkunan yläreunaan ja lattialla paloi lehtikasa, matto ja seinä. He saivat tulipalon viime tingassa sammutettua vedellä ja heittämällä lapiolla palavia tavaroita ulos ovesta lumihankeen. Tyynen ansiosta pariskunta selvisi ja koti säästyi pahemmilta vaurioilta. Mikäli aikaa olisi ehtinyt kulua enemmän, koti olisi mahdollisesti palanut kokonaan eikä pariskunta olisi päässyt ulos talosta muuten, kuin rikkomalla ikkunan ja hyppäämällä siitä ulos. Tulipalo oli saanut alkunsa, kun ikkunalla oli lasikipossa kynttilä palamassa. Lasikippo oli haljennut ja kynttilä oli pudonnut lattialle.
Belgianpaimenkoira Kössi hankki omistajalleen apua. Kössin omistaja sai epilepsiakohtauksen ollessaan koiransa kanssa lenkillä helmikuussa. He olivat syrjäisessä paikassa, eivätkä ihmiset nähneet tilannetta. Kössi päätti kuitenkin toimia ja hälytti haukkumalla paikalle ohikulkeneen miehen. Koiranomistaja arvioi, että pahimmassa tapauksessa hän olisi saattanut tukehtua tai kuolla kohtaukseen ilman Kössiä.
Tiibetinspanieli Nuppu reagoi omistajansa sairaskohtaukseen.
Tiibetinspanieli Nuppu reagoi sairaskohtaukseen. Nupun omistajan puoliso sairastaa 1. tyypin diabetesta ja eräänä kesäyönä hän heräsi erittäin matalan verensokerin tuntemuksiin. Hän nousi sängystä ja lähti keittiöön syömään verensokerin nostamiseksi. Verensokeri oli kuitenkin jo niin alhaalla, että hän menetti tajuntansa olohuoneen sohvalle. Nuppu huomasi tilanteen ja lähti herättämään omistajaansa. Omistaja heräsi Nupun haukkkumiseen ja löysi puolisonsa olohuoneen sohvalta tiedottomana. Omistaja soitti välittömästi ambulanssin. Ensiavun antamisen jälkeen ambulanssihenkilökunta totesi Nupun hyvin todennäköisesti pelastaneen hänen henkensä.
Papillon Juuso havaitsi omistajansa alhaisen verensokerin. Juuson omistaja on sairastanut kohta 24 vuotta vaikeahoitoista 1. tyypin diabetesta. Marraskuisena yönä vuonna 2012 Juuso herätti omistajansa haukkumalla ja tökkimällä häntä. Se ei lopettanut millään ennen kuin omistaja heräsi. Verensokeriarvon mittaus osoitti, että arvot olivat todella alhaiset. Hän ei olisi millään pysynyt hereillä, mutta Juuson sinnikkään toiminnan ansiosta omistaja virkosi juomaan pillimehun ja sai verensokerit nousemaan.
Kooikerhondje Masi on yksi 18 sankarikoirasta, jotka palkitaan ihmishenkien pelastamisesta. Se auttoi omistajaansa sairaskohtauksen sattuessa.
Kooikerhondje Masi auttoi omistajaansa sairaskohtauksen sattuessa. Masin omistaja sai aivoinfarktin eräänä yönä. Hän oli yksin kotona miehensä ollessa työmatkalla. Keskellä yötä omistaja tipahti makuuhuoneen lattialle kykenemättä liikkumaan. Hänen kanssaan huoneessa oli vain perheen toinen koira Masi. Oli yö ja hän tunsi itsensä hyvin väsyneeksi, ajatus ei kulkenut kirkkaasti, eikä hän tiedostanut tilanteen vakavuutta. Hän tunsi vastustamatonta halua jäädä nukkumaan makuuhuoneen lattialle ja kokeilla liikkumista uudelleen aamulla. Hän ehti hädin tuskin sulkea silmänsä, kun Masi pomppasi pediltään ja ryntäsi omistajansa luokse. Masi raapi, vinkui ja tökki häntä kuonolla. Koiran reaktiosta omistaja sai voimia pysytellä hereillä ja kieriä puhelimen luo. Hän sai kiinni laturin johdosta oikealla kädellään, joka ei ollut täysin halvaantunut ja veti puhelimen lattialle soittaakseen apua. Masin vaistot ja sinnikkyys pelastivat hänet.
Saksanpaimenkoira Riesa löysi eksyneen. Riesa on koulutettu pelastuskoira. Riesa sai omistajineen hälytyksen etsintään eräänä yönä vuonna 2016. He olivat ensimmäinen koirakko etsittävällä alueella ja heille määrättiin melko suuri metsäalue etsittäväksi. Noin tunnin etsinnän jälkeen Riesa sai ilmavainun etsittävästä, joka löytyi tajuttomana ja pahasti kylmettyneenä kalliolta makaamasta.
Novascotiannoutaja Sissi löysi miehen ojasta. Marraskuisena iltana 2016 Sissi oli tavanomaisella iltalenkillä. Oli pakkas-ilta ja satoi lunta. Ulkoiluttaja ihmetteli, miksi Sissi alkoi vinkua ja kiskoa ojaan päin. Kun hän meni katsomaa, hän huomasi ojaan tuupertuneen miehen. Mies oli jo osittain lumen peittämä. Sissin ansiosta paikalle voitiin hälyttää apua. Paikka, josta mies löytyi, on pimeä, syrjäinen ja hiljainen varsinkin iltaisin ja mies olisi saattanut kylmettyä ja menehtyä ojaan, ellei Sissi olisi havainnut häntä ajoissa.
Monirotuinen Tico löysi kaatuneen miehen. Kolmen koiran omistaja oli koirinensa iltalenkillä helmikuisena iltana Helsingissä. He kävelivät hiekkatietä pitkin kotia kohti, kun Tico alkoi haukkua ja katsella eteenpäin pusikkoon. Kun he pääsivät lähemmäksi, omistaja huomasi, että ryteikössä puun takana lumessa makasi mies. Heidät huomattuaan mies pyysi apua. Ylös pääseminen oli hankalaa ja mies horjahti lyöden päänsä. Ticon ansiosta paikalle saatiin hälytettyä apua. Pakkasta oli -16 astetta ja miehellä oli päällään vain kevyet vaatteet. Kukaan ei kulkenut sinä aikana ohitse, kun Ticon omistaja auttoi miestä. Ilman Ticoa tilanteessa olisi todennäköisesti käynyt paljon huonommin.
Labradorinnoutaja Otto löysi pikkupojan vedestä. 3-vuotiaan pojan isä oli poikansa ja Oton kanssa naapurissa käymässä. Otto ja poika olivat pihalla ja isä katseli ikkunasta, että poika pysyy näköpiirissä. Yhtäkkiä hän ei nähnyt lasta, jolloin hän astui pihalle huutamaan poikaansa ja Ottoa. Poika ei vastannut mitään. Isä hätääntyi ja kutsui Ottoa. Otto lähti läheisen joen jäältä juoksemaan häntä kohti, juoksi sitten takaisin jäälle ja näytti paikan, jonne poika oli pudonnut. Oton kanssa oli leikin varjolla harjoiteltu pojan ”etsimistä”, josta sitä oli palkittu. Nyt se osasi tosipaikan tullen tehdä juuri niin kuin oli opetettu. Poika oli pudonnut sulaan ja vetänyt henkeensä vettä. Välittömästi pojan havaittuaan isä meni pelastamaan poikaa ja sai elvytettyä pojan. Isä arvioi, että poika kerkesi olla elottomana yhteensä noin viisi minuuttia, joista kolme minuuttia vedessä. Ilman Oton toimintaa olisi pojan kohtalo ollut varmasti toinen.
Jämtlanninpystykorva Kuuno oli hoidossa toukokuussa omistajansa vanhemmilla ja perheen äiti oli lähtenyt Kuunon kanssa iltalenkille. Tavallisesti Kuuno on rauhallinen, mutta tällä kertaa koira oli täynnä virtaa. Äiti koukkasi syrjäiselle pikkutielle. Kaksikko ohitti keskelle pikkutietä jätetyn auton, mutta ketään ei näkynyt paikalla. Kuuno jatkoi matkaa määrätietoisesti eteenpäin. He huomasivat, että penkan reunassa makasi ihminen. Kuuno haukkui niin kovaa, että perheen isä kuuli haukun kotiin asti ja lähti paikalle katsomaan mistä oli kyse. Ilman Kuunoa miestä ei todennäköisesti oltaisi löydetty syrjäisestä metsästä.
Welsh corgi cardigan Myly löysi kaatuneen naisen.
Welsh corgi cardigan Myly löysi kaatuneen naisen. Myly oli omistajansa äidillä hoidossa. Päivälenkillä Mylyn katse kiinnittyi kohti korkeakasvuista pientä peltoa. Koira pysähtyi ja alkoi vetämään pellon suuntaan haukkuen. Pellolta kuului hiljainen ääni pyytäen apua. Nainen oli kaatunut, eikä päässyt enää omin avuin ylös. Hän kuuli koiran haukunnan, jonka ansiosta tiesi, että ihmisiä täytyy olla lähellä. Oman arvionsa mukaan hän oli maannut pellolla ainakin tunnin ilman puhelinta. Mylyn ulkoiluttaja ryntäsi hakemaan naapurustosta apua, ja Mylyn ansiosta nainen sai apua.
Norfolkinterrieri Weikko löysi naisen ojasta. Weikko herätti poikkeuksellisesti aikaisin aamulla ja vaati päästä lenkille. Isäntä lähti viemään Weikkoa ulos ja kiersi sen kanssa kentän reunaa, jonka vierellä kulkee syvä tulvaoja. Weikko kulki määrätietoisesti kohti tulvaojan keskivaihetta ja sinne päästyään alkoi haukkua kohti pohjaa. Ojan pohjalla näkyi vaatemytty ja hetken päästä erottui myös naisen kasvot. Vartalo oli mudan peitossa. Hän sai sanottua heikolla äänellä, että oli pudonnut. Weikko ja isäntänsä juoksivat läheiseen taloon hakemaan puhelinta soittaakseen hätäkeskukseen ja palasivat paikalle. Samalla he pysäyttivät muutaman ohikulkijan avuksi. Ambulanssin saavuttua nainen saatiin nostettua syvän ojan pohjalta ja vietyä sairaalaan.
