Osa pitkänmatkalaisista miettii muuttoa lähemmäs autotehdasta.
Taivas on harmaa. Raskaat pilvet ovat valmiina tiputtamaan tihkuaan Valmet Automotiven työmatkalaisten niskaan. Keskipäivällä Porista lähtenyt linja-auto kaartaa Raumalla ABC:n pihalle ja noukkii kyytiinsä alle kymmenen iltavuoroon menijää. Kostea ulkoilma vaihtuu lämpimään, ja matkustajat avaavat takkiaan.
Auton etuosaan istahtaa Ilkka Tammela. Hänen vanhempansa asuvat Raumalla, ja Tammela kulkee sieltä linja-autolla töihin muutaman kerran viikossa. Hänellä on asunto Turussa, mistä kätevintä on kulkea omalla autolla. Turustakin linja-auto kulkisi autotehtaalle, mutta sen lähtöpaikka on liian kaukana Tammelan asunnosta.
– Vähän mietin, että muuttaisin lähemmäs työpaikkaa, seitsemisen kuukautta sisäisessä logistiikassa työskennellyt Tammela kertoo.
Työssään hän muun muassa ajaa vetotrukkia eli pässiä, kuten tehtaalla sanotaan.
Ilkka Tammelaa kiinnostaa muuttokohteena erityisesti kotiseutu eli Rauma, koska Uudenkaupungin vuokratasoa hän pitää liian korkeana. 45 minuutin työmatka Raumalta Uuteenkaupunkiin on hänestä kohtuullinen.
Autotehtaan väelle räätälöityjä linja-autokuljetuksia Ilkka Tammela pitää hienona mahdollisuutena.
– Kyllä tämä keventää arkea, kun esimerkiksi yövuoron jälkeen voi nukkua.
Tunnelma työmatkalaisten joukossa on Ilkka Tammelan mukaan hyvä, ainakin raumalaisten porukassa. Pysäkillä juttu kuulemma lentää, mutta linja-autossa kukin on enemmän omissa oloissaan: joku lepää, toinen kuuntelee musiikkia ja kolmas räplää kännykkää.
– Uusia on tullut aika paljon. Matkustajissa on paljon vaihtuvuutta.
Linja-auto ylittää sujuvasti maakuntarajan Satakunnasta Varsinais-Suomeen. Ikkunassa vilahtavat ruskean, keltaisen ja vihreän erisävyiset maisemat. On kuusta, mäntyä ja alastomina huojuvia lehtipuita. Jokunen keltainen lehti roikkuu yksinäisenä oksassa kiinni.
Linja-auton takaosassa matkaa tekee porilainen Tuomas Aro. Hän on ollut autotehtaan kokoonpanossa töissä noin kuukauden päivät.
– Olen tykännyt linja-autolla kulkemisesta. Tässä saa vähän rauhoittua ennen töitä. Siellä on sitten hektistä.
Aron työmatka kestää Porista noin puolitoista tuntia. Linja-auto lähtee liikkeelle kaksi tuntia ennen töiden alkua, jotta perillä ollaan ajoissa. Työpäivän pituudeksi tulee porilaiselle työmatkojen kanssa noin 12 tuntia.
Työmatkoillaan Aro kuuntelee radiota, jos sellainen on linja-autossa päällä, tai lueskelee uutisia kännykällä.
– Olen saanut linja-autossa hyvinkin nukuttua. Nyt en ole väsynyt, mutta varsinkin loppuviikosta tulee nukuttua. Siinä mielessä tämä linja-auto on ihan kiva.
Muuttoakin Aro on pohtinut.
– Voisin muuttaa lähemmäs, mutta siihen täytyy paneutua tarkemmin. Kun tulee lomia, niin silloin on aikaa järjestellä sellaisia asioita.
Perinteiseen suomalaiseen tapaan linja-auto on täyttynyt siten, että viereinen penkki on tyhjä.
– Kyllä viereen saa istua, jos joku haluaa, mutta itse en ole vielä siihen rohjennut, Tuomas Aro hymyilee.
Laitilan Valkojärven suoralla avautuu suuri peltoaukea. Osa pelloista on kynnetty ruskeiksi ja osa on jätetty sängelle. Linja-auto hurisee tasaisesti eteenpäin.
Kuulokkeet päässään istuva porilainen Kamal Barrami on työskennellyt autotehtaalla reilut puoli vuotta.
– Linja-auto on hyvä. Parempi kuin oma auto, hän kiittelee matkustustavan turvallisuutta, edullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.
Muutto lähemmäs Uuttakaupunkia ei ole hänelle vaihtoehto.
– Minulla on poika Porissa. Vaikea olisi muuttaa, Barrami pohtii.
Hän kaivaa laukustaan termospullon ja hörppää viimeiset mukilliset ennen perille saapumista.
Autotehtaan parkkipaikka on vaikuttava näky tuhansine autoineen. Eriväristen autojen rivit näyttävät jatkuvan lähes silmänkantamattomiin. Päivällä parkkipaikka on tiukimmassa, vaikka tehtaassa kolmessa vuorossa työskennelläänkin.
Linja-autonkuljettaja Kim Ketonen on ajanut työmatkalaisia autotehtaalle noin puolitoista kuukautta.
– Saas nähdä kuinka tukossa tämä parkkipaikka on sitten, kun kunnolla lunta tulee, hän miettii.
Linja-auto parkkeeraa lähelle porttia, ja väki nousee rauhallisesti penkeistä. Kenelläkään ei ole kiire, sillä vuoron vaihtumiseen eli kello kahteen on vielä aikaa puoli tuntia. Tasainen ihmisvirta valuu parkkipaikalta kohti tehdasta. Yhteensä työntekijöitä on autotehtaalla 3 900.
Kim Ketonen kuvailee autotehtaalle ajoja rauhallisiksi. Varsinkin yövuorolaiset nukkuvat matkalla.
Ketosella on vajaan tunnin tauko ennen kuin seuraavat matkustajat ovat kyydissä, ja on aika kääntää linja-auton nokka kohti Poria.
Jo ennen kahta linja-auton oven takana heiluttelee Anna Rossi.
– Meneekö tämä Poriin, hän kysyy?
Rossi on ensimmäistä päivää autotehtaalla koulutuksessa.
– Ainakin nyt alkuun kuljen bussilla, mutta jos pidemmäksi aikaa jään, niin kyllä muuttaminen kannattavaa olisi.
Anna Rossi kertoo heränneensä yöllä kolmelta, sillä linja-auto aamukuudelta alkavaan vuoroon lähti Porista neljältä.
– Ei siinä hirveästi vapaa-aikaa jää.
Vuoden 2017 aikana 2 000 työntekijää rekrytoinut Valmet Automotive työllistää autonrakentajia laajalla säteellä. Yksi bussimatkustajista tietää kauimpaa tulevien kulkevan Noormarkusta tai Salosta. Anna Rossille kättään heilauttaa koulutuksessa oleva mies, joka on kuulemma Forssasta, 150 kilometrin takaa.
Aamuvuorolaisia kiipeää Porin bussiin noin parikymmentä. Joku kaivaa kassistaan viltin, jonka alle on mukava käpertyä. Viimeisetkin keskustelut päättyvät, kun Kim Ketonen painaa kytkimen pohjaan, vaihtaa vaihteen ykköselle ja ohjaa linja-auton tielle.
Moottorin tasainen hurina ja muoviosista kuuluva pienoinen natina täyttävät tilan. Anna Rossin silmät ovat jo menneet kiinni.
Teksti: Iida Kauppi
Vakka-Suomi on maakunnan magneetti
Varsinais-Suomessa pyyhki hyvin. Työttömien määrä on vähentynyt viime vuodesta kaikissa maakunnan viidessä seutukunnassa, ja syyskuun päättyessä maakunnassa oli työttömiä viidennes vähemmän kuin vuosi sitten.
Poikkeuksellisen vahvassa kasvussa maakunnan seutukunnista on Vakka-Suomen alue, jossa työttömien määrä on vuodessa vähentynyt lähes 30 prosentilla. Vakka-Suomen työllisyysaste olikin syyskuussa maakunnan seutukuntien alhaisin eli 6,1 prosenttia.
Erityisen isoin harppauksin on kohentunut työmarkkinoilla vakkasuomalaisten nuorten asema. Kun koko Varsinais-Suomessa nuorten työllisyys on parantunut keskimäärin noin 15 prosenttia, niin Vakka-Suomessa kasvua on ollut peräti 54 prosenttia.
Vakka-Suomen kuudesta kunnasta vahvin imu on Uudellakaupungilla, joka onkin ollut tuttu näky valtakunnan uutisissa kaupungissa sijaitsevan autotehtaan menestystarinan ansiosta.
Tehdas on tänä vuonna kaksinkertaistanut työntekijöidensä määrän palkkaamalla peräti 2 000 uutta autonrakentajaa. Noin 15 000 asukkaan Uudessakaupungissa autotehdas on toki ollut suurtyöllistäjä historiansa aikana ennenkin. Tehtaan keinunta nousu- ja laskukausien aallokossa on vaikuttanut koko Uudenkaupungin talousalueeseen.
Naapurikaupunki Laitilassa olot ovat olleet vakaammat. Laitila kuuluu niihin Suomen vähemmistökuntiin, joissa työpaikkaomavaraisuus on jo pitkään ollut yli 100 prosenttia ja kaupungin työllisyysaste on perinteisesti maakunnan alhaisimpia.
Vakka-Suomen hyvä työllisyystilanne näkyy myös siten, että seutukuntaan virtaa uutta verta. Uudenkaupungin imussa uusia asukkaita on saatu koko seutukunnan alueelle. Aivan vähäpätöisestä ilmiöstä ei ole kyse, sillä koko Varsinais-Suomen alueen seutukunnista ovat kasvaneet vain isoveli Turku ja pikkuinen Vakka-Suomi.
Teksti: Solina Saarikoski
FAKTA
- Työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa tietyllä alueella työssäkäyvien ja siellä asuvan työllisen työvoiman suhdetta. Jos alueella on enemmän työpaikkoja kuin työntekijöitä, niin alueen työpaikkaomavaraisuus on yli 100 prosenttia.
- Työttömyyttä mitataan tavallisesti työttömyysasteella, joka on työttömien osuus työvoimasta. Virallinen työttömyysaste lasketaan 15–74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.
- Koko Varsinais-Suomen maakunnassa on 27 kuntaa ja viisi seutukuntaa eli Loimaan, Salon, Turun ja Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukunnat.
- Vakka-Suomen seutukunnassa on yhteensä noin 31 000 asukasta ja siihen kuuluvat Laitilan sekä Uudenkaupungin kaupungit ja Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon sekä Vehmaan kunnat.