Keväällä 2016 Laitilan lukiossa alkoi opetus- ja kulttuuriministeriön tuntijakokokeilu, joka on voimassa vielä kuluvan lukuvuoden abiturienttien opintojen ajan. Syksyinä 2016 ja 2017 lukio-opintonsa aloittaneet vuosiluokat saivat halutessaan jättää opinnoistaan pois kokonaan joitakin reaaliaineita.
Kokeilun mahdollistamassa uudessa mallissa pakollisia reaaliainesuorituksia ovat vain yksi terveystiedon kurssi sekä kurssi uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Kokeilu herätti etukäteen paljon mielipiteitä, koska sen pelättiin rappeuttavan lukio-opetuksen yleissivistämiseen pyrkiviä periaatteita.
Abiturientit Viola Nummela ja Elsa Kaarto ottivat tuntijakokokeilun mukaan opintoihinsa. Nummela jätti pois maantiedon ja yhteiskuntaopin keskittyen historian ja uskonnon opiskeluun.
– Olen tyytyväinen päätöksiini kursseista. En ole katunut minkään aineen poisjättämistä, Nummela toteaa.
Perinteisestä mallista sai halutessaan vaihtaa tuntijakokokeiluun ja päinvastoin lukion ensimmäisen vuoden aikana.
– Valitsin tuntijakokokeilun vasta ensimmäisen opiskeluvuoden toisessa jaksossa. Kävin kurssin historiaa ja tajusin, että tästä ei tule mitään. Minäkin olen tyytyväinen kokeiluun. Sain niin paljon kursseja fysiikasta, kemiasta ja biologiasta, ettei olisi ollut edes aikaa yhteiskuntaopille ja historialle, Kaarto vahvistaa.
Laitilan lukion kielten opettajan ja opinto-ohjauksesta vastaavan Pirjo Pelkiön mukaan molemmilta vuosiluokilta noin kolmaosa opiskelijoista hyödynsi uutta mallia. Pelkiö oli yksi useista henkilöistä, jotka huolestuivat kokeilun tuomasta mahdollisuudesta jättää lukio-opinnoista kokonaan pois yhteiskuntaopin tai historian kaltaisia yleissivistäviä oppiaineita.
– Monet opiskelijat luulivat tietävänsä mielenkiinnon kohteensa paremmin kuin oikeasti tiesivätkään. Tällaista tuntijakoa voidaan käyttää silloin, jos lukion aloittava tietää oikeasti mihin haluaa lähteä valmistuttuaan jatkamaan opintoja, Pelkiö pohtii.
Lisää aiheesta huomisen lehdessä.