50-vuotias Suomi-Saab innosti myös kirjailijoita

0
Marraskuun 11. päivänä 1969 valmistunut EKA-96 Uudenkaupungin Automuseolla ympärillään uutta kirjasatoa lapsilla ja aikuisille.

Suomen teollisuuden uusi aluevaltaus 50-vuotta sitten on saanut myös kirjailijat tarttumaan kynään monipuolisesti. Melkein voisi puhua julkaisusarjasta, vaikka kirjailijat ovatkin ilmeisesti tehneet työnsä hyvin itsenäisesti. Päätös autotuotannon käynnistämisestä Suomessa tehtiin elokuussa 1968.

Ensimmäisenä tätä tapahtumaa ehätti juhlistamaan kulttuurin monitaitaja Panu Kaila yhteistyökumppaninsa Pentti Virtasen kanssa. Heidän teoksensa Lyskan pojat ja limusiinit , kertoo varsin laajasti ajasta ennen oman henkilöautotuotannon käynnistymistä Suomessa. Monipuolinen kuva-aineisto on kirjailijoiden itse valokuvaamalla tallentamaa autenttista aikalaismateriaalia. Se antaa laajan ja monipuolisen kuvan Suomen autokannasta tultaessa 1960-luvulle.

Hieman toisenlaisella otteella asiaan on pureutunut tietokirjailija Jukka Vesterinen , jonka teos Henkilöautoja Suomesta , kertoo myös monista varhaisemmista yrityksistä autotuotannon käynnistämiseksi maassamme. Keskeisellä sijalla on luonnollisesti uusikaupunkilainen autotuotanto, mutta uutta historiantietoa on löytynyt kirjan sivuille myös varhaisimmilta ajoilta.

Tuore kirjailija Jukka Keränen on puolestaan julkaissut kaksi hauskaa ja opettavaista satukirjaa, joiden aihepiiri liikkuu vahvasti kotimaisen autotuotannon maailmassa. Keräsen kirjojen Pikku-Pekka autotehtaassa ja Mummin uusi auto , kuvitus on varsin onnistunut ja tekstit kertovat elävästi ja mukaansatempaavasti aiheistaan. Keränen on kirjailijajoukon ainoa, joka on myös aikanaan työskennellyt autotehtaalla Uudessakaupungissa.

Viimeisimpänä markkinoille tullut Matti Jussilan toimittama teos Sikses hyvä ammattiosasto , valottaa myös monipuolisesti suomalaisen autotuotannon eri vaiheita. Kyseessä on Uudenkaupungin Auto- ja Metallityöväen ammattiosasto 268:n 50-vuotishistoriikki.

Kirjan tarinoista ja pöytäkirjojen otteista saa hyvän kuvan miten yhteistyötä ja luottamusta on rakennettu. Se kuvaa myös hyvin sitä uutta uskallusta ottaa käyttöön uusia tuotantomenetelmiä ja vahvistaa työelämän tasa-arvoa ottamalla käyttöön naisten ja miesten samapalkkaisuus samasta työstä. Nämä ja monet muut yhteistyönä tehdyt uudistukset ovat osaltaan varmistaneet autotuotannon jatkumisen ja kehittymisen edelleen Uudessakaupungissa.

Juttua korjattu 17.12. kello 15.37: Sikses hyvä ammattiosasto -kirja on Matti Jussilan toimittama.