Luminen maa on yön aikana muuttunut vetiseksi. Kengät lätsähtävät ohueen räntäkerrokseen, kun kengät askeltavat eteenpäin kohti Kirkkopuistoa, jossa on tarkoitus ottaa valokuva lehtijuttua varten. Aurinko pilkottaa horisontissa, ja tuo kauan kaivattua valoa pimeään vuodenaikaan.
Mistäs muustakaan sitä keskustelun aloittaisi kuin säästä, varsinkin kun haastateltavana on Ilmatieteen laitoksen säähavainnoitsijana 77 vuotta toiminut laitilalainen Eero Setälä.
Sään vaihtelut pakkasen ja plussan välillä joulukuussa eivät hätkähdytä kokenutta sään tarkkailijaa.
– Kesä ja talvi tappelevat, Eero Setälä kommentoi.
Vuorokaudet, vuodenajat ja vuodet ovat vierineet siitä hetkestä, kun Eero Setälästä tuli Ilmatieteen laitoksen tunnollinen havaintojen tekijä. Vuonna 1942 hänen isäänsä kysyttiin tehtävään.
– Hän totesi, että jos poika rupeaisi siihen hommaan. Toukokuun alussa aloitin kesäsademittauksilla. Täytin sinä vuonna 11 vuotta, Eero Setälä kertoo.
Eero Setälän kiinnostus säätilastoihin ei herännyt heti, mutta se vahvistui ajan mittaan.
– Kun maanviljelijä on, täytyy säitä katsoa, säätilastojen elävä tietosanakirja naurahtaa.
Eero Setälän rutiineihin kuuluu joka aamu sademäärän mittaus. Hän ilmoittaa puhelimitse tuloksen Ilmatieteen laitokselle joka aamu, oli sitten viikonloppu tai vapaapäivä tai ei. Toki tuuraajaakin saa avuksi pyytää. Sadetietojen lisäksi Setälä toimittaa Ilmatieteen laitokselle tiedot maanpinnan laadusta ja lumen syvyydestä.
Virallista säänmittausta Eero Setälä aikoo jatkaa vuodenvaihteeseen saakka, mutta sitten hän jättäytyy pois. Sään tarkkailua mies ei kuitenkaan aio lopettaa. Hän jatkaa lämpötilojen ja sateen mittauksia omaksi ilokseen ja toimittaa totuttuun tapaan tilastot Laitilan Sanomien lukijoille joka kuukausi.
Erityisesti vuosikymmenien sään mittauksesta ovat jääneet mieleen myrskyt, jotka ovat kaataneet metsää.
– Vuonna 1967 oli isot sateet, hän muistelee.
Kuvia otettaessa maa- ja metsämies katselee läheistä kuusta.
– Se on hyvin kasvanut. Tässä on hyvää maaperää.
” Luotamme enemmän ihmisen havaintoon kuin automaattiin”
Ilmatieteen laitoksella on Eero Setälän kaltaisia havaintojen tekijöitä 89. Automaatteja on puolestaan 108.
–Ihmiset havaintojen tekijöinä ovat tärkeitä meille. Luotamme enemmän ihmisen havaintoon kuin automaattiin, kertoo meteorologi Maria Santonen Ilmatieteen laitoksen havaintopalveluista.
Ihmisten määrä havaintojen tekijöinä on vähenemässä.
– Vielä vuoden 2010 alussa havaintojen tekijöitä oli 144, Santonen toteaa.
Santosen mukaan nykyisin ihmiset eivät halua sitoutua tehtävään, jossa joka aamu pitää käydä mittaamassa sademäärä.
– Eero Setälän pitämälle havaintoasemalle otettaisiin jatkaja, mutta sellaista ei ole tiedossa.
Ilmatieteen laitoksen toiveena on, että jatkaja löytyisi läheltä Setälän havaintoasemaa.
Eero Setälän havaintoasema on hänen kotinsa piha-alueella Haukan kylässä.
– Toki havaintopaikkaa voidaan vähän siirtää, mutta ei kymmeniä kilometrejä. Silloin ei enää havaita saman paikan sademäärää.
Joidenkin manuaalisten asemien tilalle Ilmatieteen laitos on asentanut automaatin. Sitä ei Setälän pihalle tehdä, koska lähin manuaalinen mittaus löytyy Uudestakaupungista ja automaatti Raumalta.
Säähavainnoitsijalta vaaditaan tarkkuutta ja tunnollisuutta.
– Aamulla kahdeksan aikaan pitää pystyä tekemään mittaus eli ei voi lähteä aikaisin töihin. Sitten pitäisi pystyä tekemään mittaus myös viikonloppuisin ja lomien aikaan. Tietysti voi joskus pieniä katkoksia tulla, Santonen kertoo.
Säähavainnoitsiijoiden mittauksia käytetään Ilmatieteen laitoksella monella tavalla.
– Mittaustietoja käytetään ennusteiden pohjatietoina eli päivystävät meteorologit katsovat näitä. Lisäksi tiedot menevät tilastoihin, joita muun muassa Suomen ympäristökeskus käyttää laskelmiinsa sadanta-arvoista.
Setälän ura on Ilmatieteen laitoksen säähavainnoitsijana erikoisen pitkä.
– Sanoisin, että on aika harvinaista. Häneltä tullut aikasarja on todella hyvä, sillä sademäärä on saman ihmisen juurikin samalla paikalla mittaama. Monessa paikassa ajallinen mittaus voi olla pitkä, mutta mittaus on mennyt vaikka isältä pojalle, Santonen kiittelee.
Eero Setälän mittaustuloksia Ilmatieteen laitoksella vastaanottanut Merja Luhanka kiittelee Eero Setälää vuolaasti.
– Hänen mittauksensa on erittäin hyvälaatuista. Hän on täsmällinen ja tunnollinen ja kaikki positiiviset adjektiivit mitä voi olla, Luhanka kuvailee.
Marraskuu oli sateinen, lokakuu kylmä
Marraskuu ja koko syksy olivat erittäin sateisia etenkin maan keskiosassa. Lämpötilat olivat lähellä tavanomaista, tosin Lapissa oli tavanomaista kylmempää, kertoo Ilmatieteen laitos.
Laitilassa Eero Setälän sademittaukset kertovat samaa kieltä. Marraskuussa satoi Laitilassa 109 millimetriä, kun keskimäärin sademäärä on 62 millimetriä.
Laitilassa kuukauden keskilämpötilä oli huomattavasti normaalia korkeampi, 1,7 astetta, kun keskimääräinen marraskuun lämpötila Turun seudulla on 0,9 astetta.
Kuukauden päättyessä oli lunta lähes koko maassa. Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa lunta oli 30–50 senttimetriä, mikä on noin 20 senttimetriä tavanomaista enemmän.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli keskilämpötilaltaan pitkän ajan keskiarvoa (1981–2010) viileämpi.
Eero Setälän tilastot osoittavat, että Laitilassa kuukauden keskilämpötila, 5,0 astetta, on vajaan asteen keskimääräistä lokakuun lämpötilaa matalampi. Sademäärä jäi lokakuussa Laitilassa 68 millimetriin, kun se keskimäärin on lokakuisin ollut 73 millimetriä.