ja toisenkin kynttilä owa ihmise aikkaten kulutes sen kunniaks tuhlan.
Kaikkete oo sillo ollut tapan asunostas pimeys poista
ja piänimänkin tölli akkunast kirkas kynttilä walo loista.
Kumminki owa wanhat tawat täsäkin paljo muuttuman pakann
ja mune entise jouluwalmistukse ja tawa wähitellen lakann.
Kynttilöitten käyttämine oo, niinko sanosi, wiäl kestäny,
eik kuuramissi ja puhristuksiakka ol uus aik estäny.
Mutt muntta lai on pois puronu ja uut tullu lissä.
Kunnelist warilimppuka ei saas suuhus enä missä.
Waikk ny owa mallis kaikkk pahankurjen piparkakot, tortu ja pulla,
nii luule ett tyytywäisemi sillon kalttiaise ja warilimpun kans taerettin toimen tulla. [–]
Nyk kyll owa riaska täyn kaikenmailman kannu, flasku, fati ja malja,
mutt tuski missä saa maista wanha-aikkast mainiot joulkalja.
Ole munta kertta ikkästen kullup pitäwä semmost juttu,
että tämäaikkanen kali oo ikä jottan pikkulasten kluttu.
Mutt ei ol ihme waikk tämmöst pareman puuttees sosata,
kote kerra enä kunnellissi malttajakkan tehrä osata.
Munesakkan paikka ei woera eres loimottawa prassu joulun ajatella
kote tua loukkas olk kon piän muur ja siin pahanpäewäne hella.
Waikk nys saarankin kaikelaissi mattoi ja roitei laattjoil polkki,
niin kyll ol juhlalisemppa sillonko jouluks tuattin tuppa olkki. [–]
Sauna ja saunan kiukkakki owa nii mitättömiks ruwen muuttuma
ettt niist kunnelist löyly pakka jouluaattostenkin puuttuma.
Tekstissä on otteita Samuli Simulan vaarin pakinasta Jouluks tuatti tuppa olkki. Talousneuvos Samuli Simula kirjoitti Laitilan Sanomiin vaarin pakinoita vuosina 1925–1957.
Simulan pakinoita saadaan lukea lisää Laitilan Sanomien tulevan 95-juhlavuoden kunniaksi tulevissa lehdissä. Samuli Simulalta lainatuin sanoin: Onnelist uutt wuatt ja raohalist joulu!
Toimitus
toimitus@laitilansanomat.fi