
Keskustan ryhmän puheenjohtaja Eero Kuisma kiitteli laadukasta valmistelutyötä ja sitä, miten talousarviossa oli panostettu ennaltaehkäisyyn muun muassa sosiaalityöntekijän ja virkalääkärin lisävakansseilla.
Huolestuttavana hän piti kasvavaa velkamäärää ja alenevaa syntyvyyttä. Hän huomautti velkamäärän kasvavan lähivuosina jo lähes 40 miljoonaan euroon.
– Suunta ei ole terve, vaikka se kohdistuisi tärkeisiin investointeihin. Syömävelkaa ei saa päästää edes ajatuksiin, Kuisma muistutti.
Syömävelalla tarkoitetaan sitä, että kunta rahoittaa perustoimintojaan lainarahalla.
Talouden tasapainottamisohjelma, joka ei ole mukana ensi vuoden talousarviossa, täytyy Kuisman mukaan ottaa käyttöön heti alkuvuodesta.
– Ohjelman toteuttaminen on työlästä ja kivuliasta, mutta sen mahdollinen unohtaminen olisi itsepetosta, Kuisma muistutti.
Demareiden tuore ryhmän puheenjohtaja Seppo Lehtola huomautti, että säilyttääkseen nykyiset asukkaat ja houkutellakseen uusia Laitilan tulee jatkossakin pitää huolta monipuolisista palveluista ja hyvästä taloudesta.
– Menojen kasvu edellyttää vastaavien tulovirtojen löytymistä, mutta toisaalta emme saa säästää itseämme kilpailukelvottomaksi. Sekään tie ei ole oikea, kun suuntana on parempi Laitila.
Hän nosti esille myös Laitilan hyvän työllisyystilanteen.
– On huolestuttavaa, että huolimatta tästä hyvästä, ihan valtakunnan kärkeä olevasta lukemasta, olemme kuitenkin taloudellisesti hankalassa asemassa. Mistä tämä voi johtua? Ehkä emme ole kiinnittäneet tähän ristiriitaan kylliksi huomiota. Parempaan meidän pitäisi pystyä, sen kai voimme kaikki myöntää.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron piti Heikki Peltola . Hän piti huolestuttavana sitä, että myös tulevan vuoden talousarvio on miinusmerkkinen. Peltola lisäsi, että vuosikate kattaa poistot vasta suunnitelmavuonna 2021–2022.
– Tämäkin perustuu melko utopistiseen kunnallisveron kasvuun.
Peltola huomautti myös, ettei investoinneissa ole huomioitu lainkaan ikäihmisten palveluiden uudistustarpeita.
– Päivänselvää on, että kevyesti valvottu senioriasumis- ja hoitomuoto tulee ajankohtaiseksi hyvinkin pian. Sen myötä kaupungin investointitaakka sen kun vain kasvaa.
Peltola nosti esiin myös pitkän listan hyviä asioita.
– Peruspalvelut meillä on kunnossa. Tonttireserviä eri rakennusmuodoille on riittävästi, toki enemmänkin voisi olla. Elinkeinopolitiikka on kohtuullisen hyvässä kunnossa, joskin tässä kohtaa pitäisi uusia ideoita ja innovointeja olla enemmän. Työttömyysprosentti on valtakunnan alhaisimpia ja Varsinais-Suomessa kolmanneksi alhaisin.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Lea Vainiotalo ilmoitti ryhmänsä olevan valmis hyväksymään talousar vion sellaisenaan.
– Tässä on ollut hyviä puheenvuoroja aikaisemmin. Niihin ei ole mitään lisättävää eikä poistettavaa, Vainiotalo totesi.
Laitilan Omien ryhmän puheenvuoron piti Marko Elo .
– Tässä on puhuttu paljon sitä, että on saatu yksimielisesti kaikki päätettyä, mutta ei se ihan näin ole aina ollut. Tälläkin kaudella on tehty monta ikävää päätöstä yhden äänen erolla. Eikö
sekin kerro kahtia jakaantumisesta?Talousarviota Elo kiittelee pääpiirteittäin hyvin laadituksi. Huolta herätti kuitenkin talousarvion ulkopuolelle jäänyt talouden tasapainottamisohjelma.
– Säästöt, joita tulevaisuudessa tullaan tekemään, ovat kohdistumassa kuntamme heikommassa asemassa oleviin henkilöihin eli lapsiin, vanhuksiin, sairaisiin ja vammaisiin.
Elo pitää tärkeänä muun muassa laajan kouluverkon säilyttämistä ja ihmisläheistä vanhustenhoitoa.
Munauskin voi olla menestys, Laitilan sloganissa todetaan. Itsenäisyyspuolueen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Janne Kuusisto huomautti, että kovin monesta munauksesta ei tullut tänä vuonna menestystarinaa.
Esimerkeiksi hän nosti Koveron koulun lakkauttamisen ja vanhuspalveluiden yksityistämisaikeet, jotka pysähtyivät valtakunnallisen sote-uudistuksen kaaduttua.
Kuusisto huomautti, että myös Laitilassa on joidenkin työntekijöiden osalta suunniteltu työehtosopimusten vaihtamista edullisempiin.
– Tämä ei ainakaan paranna kuntalaisille tuotetun palvelun laatua, kuten ei paranna yksityistäminenkään.
Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin.
– Jottei pelkäksi sättimiseksi menisi niin poimittakoon plus-sarakkeeseen Itäkulman koulun säilymisen, Kuusisto sanoi.
Vihreiden valtuustoryhmän kannan toi ilmi valtuutettu Maria Tuomen tilalla kokoukseen osallistunut Marja-Liisa Mutka .
– Ilmastonmuutoksen hidastaminen on asia, johon kaupungin pitäisi panostaa vielä enemmän. Aurinkovoiman käyttöönoton tehostamista on tehty. On ilahduttavaa, että sitä tarjotaan kaupunkilaisillekin.
Laitilan vahvuuksina Mutka näki Laitilan luontokohteet, joita hän piti sekä pito- että vetovoimatekijöinä tulevaisuudessa. Hän korosti luontokohteiden merkitystä ihmisten hyvinvoinnille.
– Tiedostamme, että metsässä liikkuminen on halpa tapa hoitaa terveyttä.
Pro Vakka-Suomen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Seppo Rinne soimi lisääntynyttä velanottoa. Hänen mukaansa velan määrää olisi saatu vähennettyä sillä, että valtuusto olisi turvautunut veroprosentin nostoon jo seitsemän vuotta sitten.
Myöskään kaikki kaupungin tekemät investoinnit eivät saaneet Rinteeltä kiitosta. Esimerkiksi hän nosti monitoimihallin, jossa hänen mukaansa tehtiin useita virheitä.
– Siellä on ollut putkirikkoja ja piha kuin tankin mylläämä.
Myös edellisen Apilaniityn päiväkodin suhteen kaupunki on Rinteen mukaan tehnyt virheen. Päiväkoti olisi hänen mukaansa pitänyt kunnostaa vanhaan meijeriin, jotta arvokas rakennus olisi saatu uudelleen käyttöön.
– Kai tämä jo riittää. Toivotan kaikille hyvää joulua ja kyllä minä teistä aika paljon pidän. Hivenen olisi vielä kasvun varaa, Rinne päätti puheensa ja sai valtuuston nauramaan.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto vastasi Rinteelle.
– Uskon puhuvani koko valtuuston puolesta: Mekin pidetään sinusta!
Vapaan keskustelun aikana Henri Aitakari (ipu) kysyi missä vaiheessa kaupungin kiinteistöjen, kuten Anttilantalon, Pähkinäpensaan päiväkodin ja Koveron koulun, myynti on.
– Pähkinäpensaan päiväkoti on välittäjällä myynnissä. Siitä on saatu tarjouksia, mutta ne eivät ole vielä olleet varteenotettavia. Koveron koulu ja Anttilan talo tulevat vuoden vaihteen jälkeen toiselle paikalliselle välittäjälle myyntiin, tekninen johtaja Mika Raula kertoi.
Virve Aho (kok) ihmetteli, miksi ikäihmisten palveluiden organisaatiouudistusta ei avata enempää talousarviossa.
– Uudistuksen tarpeellisuus ja tavoitteet olisi tullut kirjata ihan selkästi siihen esille.
Kokouksen päätteeksi valtuuston puheenjohtaja Tanja Raisto-Elo (kesk) tiivisti yksimielisen kokouksen tunnelman.
– Tämä on minulle neljäs valtuustokausi. En muista, että näiden valtuustokausien aikana valtuusto olisi talousarvion hyväksynyt näin yksimielisesti. Tämä osoittaa valtuutetuilta hyvää yhteistyökykyä ja luottamusta valmisteluun.