Juha Kylänpäälle tuleva vuosi on taatusti ainutlaatuinen ja ikimuistoinen.
Laitilan seurakunnan kappalaisen virasta helmikuun alussa eläkkeelle jäävä Kylänpää aikoo havaita pyörällä kulkien enemmän lintuja kuin kukaan muu Suomessa aikaisemmin. Kysymys ei siis ole tavanomaisesta lintubongauksesta, vaan ekovuodauksesta, joka on monille outo termi.
– Vuodaus on mielenkiintoinen uudissana, jota itsekään ollut ennen kuullut. Kysymys on siis siitä, että lihasvoimin liikkuen havaitaan lintuja.
Seikkailu alkaa heti alkuvuonna, mutta matkareitti on vielä avoin.
– Ajatus lähti aikanaan liikkeelle siitä, että pyöräilisin Nuorgamiin, mutta nyt se saattaa jäädä käymättä, kun tavoite on muuttunut. Lähden hakemaan tietyt Lapin lajit, eikä aikaa siellä voi käyttää liikaa.
Kylänpäälle luonnossa liikkuminen on elämäntapa.
Lintujen havainnoinnissa hän olisi voinut toissavuona viettää 50-vuotisjuhlaa, sillä harrastus alkoi teini-ikäisenä kotimetsissä Paneliassa.
– Isä vei meidät lapset metsään ja siitä se lähti. Aloin tehdä retkipäiväkirjaa, ja myöhemmin aloin kirjata lintuhavaintoja muistiin, hän kertoo.
Myös Kylänpään toimittajana ja tietokirjailijana työskentelevä pikkuveli Lasse Kylänpää on lintuharrastaja.
Hän kulki kameransa kanssa peipon, västäräkin, kiurun ja haarapääskyn muuttoreiteillä muutama vuosi sitten ympäri maailmaa Etelä-Afrikkaan asti. Muuttolintujen vaarallisesta matkasta syntyi palkittu kirja Linnuntie .
Ennätyksen rikkominen ei ole Juha Kylänpään ainoa tavoite ensi vuodelle, vaan hän kerää tempauksellaan varoja muuttolintujen suojeluun.
– Välimeren maissa lintuja pyydystetään verkoilla ja liima-ansoilla sekä ammutaan lajiin ja kokoon katsomatta, hän kertoo.
Kaikki vuodenajat, kaamoskin, ovat luontoihmiselle mieluisia ja antoisia. Sunnuntaina oli talvipäivän seisaus, jonka jälkeen päivät alkavat pidentyä ja valo lisääntyy hiljalleen.
Lintuharrastajan joulu on keväällä, jolloin lajeja on liikkeellä runsaasti. Poljettavia kilometrejä riittää, kun uusia siivekkäitä ilmaantuu jatkuvasti näköpiiriin.
Kylänpää tarkkailee säännöllisesti paitsi luontoa myös erilaisia lintubongarien yhteisöjä sekä BirdLife Suomen Tiira-tietokantaa. Jos kiinnostava laji löytyy riittävän läheltä, hän hyppää pyörän selkään.
Ekobongailuun hän hurahti viitisen vuotta sitten. Autoilijat ehtivät aina ensin bongauspaikoille, mutta se ei pyöräilijää harmita.
Helsinkiläinen lintuharrastaja Eino Hiekkanen teki ekovuodarien Suomen ennätyksen vuonna 2014. Hän havaitsi vuoden aikana 278 lintulajia. Pyöräilykilometrejä hänelle kertyi 13 000.
– Ainakaan vähemmillä kilometreillä hänen ennätystään tuskin pystyn murtamaan, jos ylipäätään pystyn.
Hiekkasen laitilalainen haastaja toivoo saavansa jo alkuvuonna listalleen harvinaisia lajeja, kuten tunturikiurun ja vuorihempon.
– Tikat, pöllöt ja metsäkanat olisi myös hyvä saada alta pois ennen kiireisintä bongausaikaa keväällä, hän suunnittelee.
Lintubongarille havannoitavaa riittää talvellakin. Maastossa on mukava kuljeskella olipa sää millainen tahansa. Ilmastonmuutos näkyy lintumaailmassa monella tavalla myös Laitilan seudulla.
– Monet lajit jäävät tänne nykyään talveksikin, kun on lämpimämpää ja vähälumisempaa. Harva niistä selviää talven yli, hän sanoo.
Muutama vuosi sitten eteläisessä Suomessa havaittiin tammikuussa kirjosieppo, mikä on Kylänpään mukaan erittäin yllättävää. Harvinainen oli myös Kittilässä talvehtinut haarapääsky. Se ei tosin ollut luonnon armoilla, vaan oli perustanut kodin navettaan.
Monet lajit ovat hävinneet tai harvinaistuneet. Kun Kylänpään perhe palasi Pakistanista lähetystyön parista takaisin Laitilaan vuonna 2001, kolme peltosirkkukoirasta toivotti heidät kotipihalla tervetulleeksi. Tänä vuonna Kylänpään saldo samasta lajista Laitilassa koko vuoden aikana oli sama.
– Keltavästäräkkejä Laitilassa oli 1980-luvulla kymmeniä, nyt enää jokunen, hän sanoo.
Metsien tila ja tulevaisuus huolestuttaa ja surettaakin luonnon ystävää. Avohakkuut ja ojitukset muuttavat maisemaa ja luonnontilaista metsää tapaa ainoastaan suojelualueilla.
Rakennetut luontopolut tai kansallispuistot eivät ole omia polkujaan tallaavaa lintumiestä varten. Mieluummin hän tarkkailee lintuja yksin korvessa kuin massavaelluksilla kaupunkien liepeillä tai Lapin suosituissa luontokohteissa.
Nuku yö ulkona -päivä menee laitilalaiselta eränkävijältä sivu suun, sillä Kylänpää nukkuu luonnossa milloin tahansa muutoinkin.
– Teltta vaan pystyyn ja taivasallakin on ihan hyvä nukkua, jos hyttyset eivät ole kiusana.
Metsässä ei ole lintumiehen mielestä mitään pelottavaa.
– Kylillä meno on usein paljon pelottavampaa, hän naurahtaa.
Kaupungistuminen vieraannuttaa ihmisiä luonnosta. Tosin maaseudulla lapsuutensa viettänyt Kylänpääkään tuskin kokisi metsää samalla tavoin kaverikseen ilman lapsuuden luontoretkiä.
Luonnon hyvinvointivaikutuksista puhutaan, mutta suomalainenkin ymmärtää metsän merkityksen usein vasta silloin, kun luontoyhteys syystä tai toisesta katkeaa.
– Tyttäremme Katrikin tajusi Kaliforniassa asuessaan, että hänhän onkin luontoihminen, Kylänpää kertoo.
Viimeinen saarna virassa olevana pappina on takana ja ainakaan ensi vuonna Kylänpää ei aio pukeutua papin mustaan virka-asuun. Muuttoa ei ole suunnitelmissa.
– Mihin sitä kotoaan lähtisi, hän ihmettelee.
Kylänpään kohdalla tämä lausahdus ei ainakaan ensi vuoden osalta pidä täysin paikkaansa. Vaimo Anitta on jo sopeutunut ajatukseen, että ainakaan keväällä ja kesällä miestä ei paljon kotona näy.
Joulun lintumies aikoo kuitenkin viettää perheen parissa. Mutta heti vuoden ensimmäisenä päivänä reilun viikon kuluttua Kylänpään lintulistalle saattavat lennähtää ensimmäiset lintuhavainnot.
Tietoja lahjoittajaksi ryhtymisestä Pyöräilevä bongari -blogissa osoitteessa https://juhakyl.1g.fi/
-
Jatka lausetta….
Joulun aikaan luonnossa … on pimeää.
Talvinen metsä … hukuttaa hiljaisuuteensa.
Pyörällä liikkuminen … tekee hyvää kropalle ja mielelle.
Paras joululahja on … saajan toiveen täyttävä.
Kevät saapuu … ensimmäisen kiurun myötä.
Laitilassa lintuja voi tarkkailla … kaikessa rauhassa missä vaan.
Lintuslangia
Blottalla Paljain silmin eli ilman kiikaria/kaukoputkea.
Bongaus Jonkun muun löytämän linnun perään lähteminen ja havaitseminen.
Bongari Jonkun jo löytämiä lintuja katsomaan lähtevä, havaitsemiaan lajeja keräävä harrastaja. Sanaa käytetään nykyään yleiskielessä kenestä tahansa lintuharrastajasta.
Havis Havainto. Nähty tai kuultu lintu. Myös vihko, johon havainnot kirjataan.
Ekovuodari ”Eko”-vaatimuksen täyttävällä tavalla harrastajan kunakin vuonna Suomessa havaitsema lintulaji. Suomen ennätys 278.
Lintutiedotus Puhelimeen ladattava appi, jolla voi ilmoittaa havaitsemistaan harvinaisuuksista löytöpaikkoineen, ajo-ohjeineen sun muineen ja vastaanottaa vastaavia tietoja toisilta.
Lähde: Juha Kylänpään Pyöräilevä bongari blogi
