Ropan vedenottamon korkeat alumiinipitoisuudet huolettavat

0
Ropan vesilaitos on parhaillaan pois käytöstä. Vettä juoksutetaan.

Pyhärannan kunnan käyttämä talousvesi virtaa tällä hetkellä Uudestakaupungista. Kaikki kunnan kolme omaa vedenottamoa ovat poissa käytöstä. Kaunissaaren vedenottamo jouduttiin sulkemaan syyskuussa, kun vedestä löytyi koliformisia bakteereja.

– Todennäköisesti korkeiden bakteeripitoisuuksien takana ovat syksyn runsaat sateet. Pohjaveteen suodattuu liian nopeasti pintavettä, jonka mukana menee bakteereja, Pyhärannan vesilaitoksen työntekijä Jyrki Nurmi kertoo.

Kaunissaaresta täytyy saada kaksi puhdasta näytettä ennen kuin se voidaan ottaa takaisin käyttöön. Pyhärannan suurin vedenottamo, Ropa, on myös suljettuna. Se suljettiin alkuvuodesta alentuneen antoisuuden vuoksi. Sen avaamiseen täytyy hakea lupa terveysviranomaisilta. Lupa on parhaillaan käsittelyssä. Toistaiseksi ei ole varmuutta siitä, missä vaiheessa tulevaa kevättä vedenottamo saataisiin takaisin käyttöön.

Pyhärannalla on edessään vesilaitoksiin liittyviä investointeja, joista osa on jo kirjattu tulevaan talousarvioon. Investointisuunnitelmaan on merkitty, että Ropan vedenottamolle on tarkoitus investoida 90 000 euroa alavesisäiliöön. Alavesisäiliön avulla kunta selviäisi omalla vedentuotannolla myös huippukulutuksen aikana. Uusimman suunnitelman mukaan huippukulutuksen aiheuttama lisäveden tarve täytettäisiin ostovedellä, tällä arvioidaan kaivon antoisuus ja investoinnin toteutuminen.

Ropan vedestä on kuitenkin viime aikoina mitattu nousevia alumiinipitoisuuksia, ja Nurmi haluaisi ennen investointia katsoa, lähtevätkö alumiinipitoisuudet laskuun.

– Voisimme vuoden ajan katsoa, mihin suuntaan pitoisuudet muuttuvat. Alumiinipitoisuudelle on käyttövedessä raja, ja jos se ylittyy, vettä ei voi käyttää, Nurmi kertoo.

Siitä, mistä alumiini veteen on tullut, ei ole tarkkaa tietoa. Nurmelle selvisi joku aika sitten, että vedenottamon vieressä kulkevaa soratietä olisi suolattu talvikeleillä menneinä vuosina, vaikka suolan käyttäminen pohjavesialueella on kielletty.

Ropalla on edessään muitakin investointeja. Vesilaitosrakennus on alkuperäisessä kunnossa ja uudistuksen tarpeessa. Myös vedenottamon kaivo on jossain vaiheessa uusittava, nyt tehtiin kaivon avaaminen. Näitä investointeja mietittäessä täytyy huomioida se, millainen ”takaisinmaksuaika” investoinnilla on, mutta vettä siellä tuntuisi riittävän pumpattavaksi pitkälle tulevaisuuteen.

– Siellä riittää vettä pumpattavaksi pitkälle tulevaisuuteen. Ropajärvestä rantaimeytyy vettä Ropan pohjavesialtaaseen eikä siellä ole pelkoa veden ehtymisestä, Nurmi kertoo.

Alhon vedenottamolla tilanne on toinen. Se on ollut suljettuna, koska siellä ei ole ollut vettä riittävästi. Vettä on riittänyt suunnilleen neljäksi kuukaudeksi, jonka jälkeen veden rautapitoisuudet ovat vähäisen veden vuoksi kohonneet yli raja-arvojen. Tämä johti siihen, että laitosta suljettiin ja avattiin muutaman kuukauden välein.

– Kesät ovat muuttuneet kuivemmiksi ja Alhosta on loppunut kuivien jaksojen vuoksi vesi. Viranomaiset suosittelivat, että Alho suljettaisiin kokonaan ja olin samaa mieltä.

Alhon vedenottamolla on kuitenkin toimivat laitteet ja pohjavettä on riittävästi siihen, että se toimii hyvänä varavesilähteenä. Toisaalta, jos vuodet muuttuvat eikä viime vuosina koettuja kuivia jaksoja enää tule, vesilaitos voidaan mahdollisesti harkita otettavan uudelleen käyttöön.

Ropan vedenottamolle asennettiin hiljattain paineenkorotuspumppu, jonka ansiosta kunta sai tiputettua ostoveden kustannuksia. Aikaisemmin Pyhärantaan virtasi sekä Rauman että Uudenkaupungin vettä, mutta paineenkorotuspumpun ansiosta Uudenkaupungin vettä voidaan pumpata myös Ihodeen. Rauman vesi oli kalliimpaa kuin Uudenkaupungin vesi, joten pumppu maksaa itsensä takaisin muutamassa kuukaudessa.

Siinä, että vesi tuli kahden maakunnan alueelta, oli myös omat hankaluutensa. Koska Pyhäranta kuuluu Varsinais-Suomeen ympäristöterveysviranomainen on Uudessakaupungissa.

– Jos Uudenkaupungin vedessä on jotakin, tieto siitä menee heti viranomaisille, Rauman puolella toimii eri henkilöt, liikkuuko tieto tarpeeksi nopeasti, tätä mietittiin terveysviranomaisten kanssa.

Vedenottamoiden kunnostusten lisäksi vesilaitoksella riittää työsarkaa myös verkoston saneeraamisessa. Jätevesipuolella laitoksen seuraava tavoite on selvittää, mistä jäteveteen huuhtoutuu niin paljon hulevettä.

– Hulevedet rasittavat Vakka-Suomen vedenpuhdistamoa ja näkyvät totta kai kunnan vedenpuhdistuskuluissa.

Jo nyt vesilaitoksen työntekijät ovat vaihtaneet eteen tulleet betonikaivot muovisiin hulevesien vähentämiseksi.

Kuntaliitto: Vesilaitosten kokoa kannattaisi suurentaa

Valtakunnan tasolla pohditaan pienten vesihuoltolaitosten tulevaisuutta. Asiaan on ottanut kantaa Kuntaliitto omassa Kunnat ja vesihuolto huomisen Suomessa -kannanotossaan vuonna 2007.

Kannanotossa kerrotaan, että suurimmat 25 vesilaitosta pumppaavat 60 prosenttia suomalaisten käyttövedestä. 400 pienimmän vesilaitoksen osuudeksi jää 40 prosenttia. Kuntaliiton kannanotossa huomautetaan, että pienten laitosten tulot eivät riitä kattamaan niiden käyttömenoja ja poistoja vaan ne toimivat kunnan tuen turvin,

– Häiriöt veden laadussa ja toimittamisessa keskittyvät pieniin laitoksiin. Käyttötoiminnot hoidetaan vähillä resursseilla, usein sivutoimisella henkilöstöllä, Kuntaliiton kannanotossa todetaan.

Kuntaliitto katsoo, että kuntalaisten asianmukaisen vesihuollon turvaaminen edellyttää vesihuoltolaitosten toimintakyvyn varmistamista tulevaisuudessakin. Tässä avainasemassa on vesihuoltolaitoksen talouden saaminen tasapainoon sekä ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen.

– Näiden tavoitteiden toteuttaminen on vaikeaa muutoin kuin laitosten kokoa suurentamalla ja lukumäärää vähentämällä.

Kuntaliitto katsoo, että kuntaliitosten yhteydessä tapahtuvien vesihuoltolaitosten yhdistämisten lisäksi kuntien tulisi aktiivisesti yhdistää pieniä laitoksiaan alueellisiksi kuntien omistamiksi toimintakykyisiksi vesihuoltolaitoksiksi.

Pyhärannan vesihuoltolaitoksen työntekijä Jyrki Nurmen mukaan Pyhärannan vesihuoltolaitos on pieni. Käytännnössä tämä tarkoittaa sitä, että koko vesihuoltolaitoksen kulutus on 300 kuutiota vuorokaudessa.

– Suomesta löytyy meitä suurempia vesiosuuskuntia, hän kertoo.

Kannanotossa todetaan, että vesihuoltolaitoksen talous pysyy tasapainossa, kun se tuottaa sen verran voittoa, että laitoksen toiminta voidaan varmistaa myös tulevaisuudessa. Myös Pyhärannassa kunta on joutunut osallistumaan vesihuoltolaitoksen kustannuksiin.

Toinenkin Kuntaliiton esiin nostama huolenaihe on Nurmelle tuttu. Hän toimii vesihuoltolaitoksen ainoana päätoimisena työntekijänä. Päivystys järjestetään kiinteistöhoitaja Jussi Kosken ja rakennustarkastaja Olli Lahtosen avulla. Lisäksi Pyhäranta on saanut tarvittaessa saanut apua sekä Raumalta ja Uudestakaupungista.

– Kun vesilaitoksella on vähän henkilökuntaa, se on haavoittuvainen, Nurmi lisää.