Ukipolis Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Kestävä sikatuotanto agrisymbioosien kautta (Agris) – hankkeessa tavoitteena oli löytää sianlihantuotannolle nykyistä kestävämpiä toimintatapoja.
– Symbioosimuotoiseen toimintaan siirtyminen vähentää sianlihantuotannon ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä merkittävästi. Fosforilannoituksen muutos vähentää myös vesistökuormitusta, eikä toimintamalli aiheuta tilalle lisäkustannuksia, hanketta vetänyt projektipäällikkö Teija Paavola Ukipolis Oy:stä kertoo.
– Symbiooseissa kuitenkin tarvitaan enemmän typpiravinteita ja myös käytetään enemmän kierrätyslannoitteita, minkä vuoksi ammoniakkipäästöt voivat kasvaa. Hyötyjen täysimääräinen toteutuminen edellyttääkin koko toimintaketjun eri vaiheiden optimointia ja hyvää hallintaa, tutkija Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta painottaa.
Tutkituissa toimintamalleissa yhdistettiin energiaomavaraisuus, ravinteiden kierrätys ja ympäristövaikutusten minimoiminen. Lisäksi selvitettiin maan rakennetta parantavien toimenpiteiden, kuten viljelykiertojen ja kehittyneen lannankäsittelyä vaikutuksia maaperän hiilitaseeseen.
– Lopuksi arvioitiin näiden tehostamistoimien vaikutuksia tilan ravinne- ja energiataseisiin, taloudelliseen kannattavuuteen sekä elinkaarisiin ympäristövaikutuksiin, erikoistutkija Sari Luostarinen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Agris-hanke lähti liikkeelle varsinaissuomalaisten sianlihantuottajien tarpeesta löytää keinoja toimia vastuullisemmin ja tuottaa markkinoille pienen ympäristöjalanjäljen sianlihaa. Ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Heikkilä , sianlihantuottaja itsekin, uskoo sianlihantuotannossa olevan mahdollisuuksia vähentää ilmastovaikutuksia, tehostaa ravinteiden kierrätystä ja parantaa hiilen sidontaa pelloilla:
– Tutkimuksessa tutkittiin useita asioita, osa varsin teoreettisiakin, mutta saatiin myös nopeasti käytäntöön soveltuvaa tietoa. Ravinneosion mukaan etenkin lantafosforia täytyy saada siirtymään kasvintuotantoalueille korvaamaan mineraalifosforia, joka on jo kriittisten raaka-aineiden listalla. Kuivajakeella korvataan vastaanottavilla tiloilla mineraalifosforia.
Nurmen lisääminen viljelykiertoon, lannan prosessointi biokaasulaitoksessa yhdessä kasviperäisten massojen kanssa sekä mädätteen erottaminen neste- ja kuivajakeeseen mahdollistavat tilan omassa kierrossa olevien ravinteiden tehokkaamman hyödyntämisen ja vähentävät fosforihuuhtoumaa. Typen haihtumisen minimoimiseksi ravinnetuotteet on varastoitava katetuissa varastoissa, nestejakeet levitettävä sijoittamalla ja kuivajakeet mullattava välittömästi levityksen jälkeen. Näillä toimilla hallitaan myös ammoniakkipäästöjä.
Metaanipäästöjen vähentämiseksi lanta on käsiteltävä biokaasulaitoksessa tuoreena ilman välivarastointia ja viipymän kaasunkeräyksen piirissä on oltava riittävä. Mikäli biokaasusta jalostetaan liikennepolttoainetta, niin jalostusprosessin tulisi sisältää poistokaasujen polttimen.
Nykytiedon valossa symbioosimuotoinen toiminta mallitarkastelussa käytetyillä oletuksilla ei vielä tehnyt pelloista hiilinieluja. Maaperän hiilivaraston muutosnopeuteen vaikuttavista toimista tarvitaankin vielä lisää tutkimustietoa.
Mallinnuksen perusteella voidaan kuitenkin osoittaa, että orgaanisella lannoitevalmisteella voidaan lisätä pitkään mineraalilannoitteilla viljellyn peltomaan hiilen määrää, ja että symbioosimuotoinen toiminta vähentää hiilipäästöjä. Maaperän rakennetta parantaa myös kevyempi lannan levityskalusto, mikä voi pitkällä aikavälillä nostaa satotasoja ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista.
Ukipolis Oy on Uudenkaupungin, Laitilan, Vehmaan, Taivassalon, Kustavin ja Pyhärannan kuntien omistama kehittämisorganisaatio joka palvelee Vakka-Suomen seutukunnan yritys- ja elinkeinotoimintaa.