Perjantaina sekä Laitilassa että Eurajoella julkaistiin Turku–Pori-yhteysvälin kehittämisselvitys. Se on päivitetty versio vuonna 2015 laaditusta selvityksestä.
– Selvityksen tarkoituksena on ollut määrittää valtatiellä 8 Nousiaisten ja Söörmarkun välillä seuraavan kahdentoista vuoden eli valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpidekauden aikana edistettävät toimenpiteet. Toimenpiteet ottavat huomioon liikenteen, maankäytön ja elinkeinoelämän tulevat tarpeet, alusti edunvalvontapäällikkö Pauliina Forsman Turun kauppakamarista.
Selvitys on laadittu viime kesäkuun ja marraskuun välisenä aikana, ja sen on toteuttanut Ramboll Finland Oy. Työtä on ohjannut kauppakamarien, maakuntaliittojen ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely-keskuksen) edustajista koostunut kymmenhenkinen projektiryhmä.
Lisäksi koko hankkeella on ollut ohjausryhmä, jossa on ollut edustajia esimerkiksi kauppakamareista, maakuntaliitoista, ely-keskuksista, kunnista sekä valtatie 8 vaikuttajuusvaltuuskunnan ohjausryhmästä.
Laitilan tilaisuudessa Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies painotti, että Kasitien kehittämishanke pyörähtää eteenpäin vain, jos on osoittaa sekä tarve että saadaan hankkeen taakse poliittista voimaa.
– Investointeja ja muutosta tehdään vain siellä, missä tapahtuu ja se on selvä, että asiatieto puhuu Kasitien kehittämisen puolesta. Nyt hankkeen taakse tarvitaan entistä enemmän myös poliittista voimaa.
Mielenkiintoista onkin, että Kasitien varrelta Arkadianmäelle ponnistaneet kansanedustajat ovat yhdistämässä voimiaan ja aikovat yhdessä ryhtyä edistämään valtatie 8 kehittämistä.
– He ovat tainneet nyt kerran kokoontua, ja jatkoa on luvassa, kertoi edunvalvontajohtaja Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitosta.
Häkämies ilmaisi myös tyytyväisyytensä siihen, että Varsinais-Suomi ja Satakunta ajavat Kasitien kehittämistä yhdessä rintamassa.
– Tämä on yhteinen hanke ja yhteistyö on ollut hyvää, hän kiitteli.
Selvitystyön ohjausryhmään kuulunut edunvalvontapäällikkö Pauliina Forsman Turun kauppakamarista korosti Kasitien Turku–Pori-yhteysvälin olevan tärkeä väylä koko Suomen kansantalouden kannalta.
– Yhteysvälillä on esimerkiksi viisi satamaa, jotka ovat Suomen kannalta tärkeitä vienti- ja tuontisatamia, ja niiden yhteenlaskettu kasvu on ollut noin kymmenen prosentin luokkaa viimeisen kahden vuoden aikana. Noin 16 prosenttia Suomen viennistä tehdään Varsinais-Suomen ja satakunnan alueilla viiden vahvan sataman kautta.
Forsman muistuttikin, että Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos on lisännyt olennaisesti alueen elinvoimaisuutta ja kasvattanut elinkeinoelämän investointeja tuotantolaitoksissa ja vientisatamissa. Kasvun ennustetaan jatkuvan myös lähivuosina.
– Kasitien merkitystä nostaa aivan olennaisesti samansuuntaisen raideyhteyden puuttuminen, hän korosti valtatie 8 merkitystä.
Kasitien kehittämistarpeista puhuttaessa kärkiaiheeksi nousee valtatien puutteellinen liikenneturvallisuus. Viimeisen viiden vuoden aikana Turku–Pori-yhteysvälillä on tapahtunut tiekilometreihin suhteutettuna enemmän onnettomuuksia kuin Suomen valtateillä keskimäärin.
Liikenneturvallisuus onkin nostettu kehittämisselvityksen yhdeksi tavoitealueeksi. Sen lisäksi muita tavoitealueita ovat kuljetukset, ympäristö ja maankäyttö, ilman autoa tehtävät matkat sekä henkilöautomatkat.
– Tavoitteet ovat linjassa liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2019 alussa voimaan tulleen pääväyläasetuksen kanssa, Forsman linjasi.
Selvityksen ja tehtyjen tarkastelujen perusteella valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman 12-vuotisella toimenpidekaudella esitetään toteutettavaksi Kasitien parantamiseksi infraan liittyviä toimenpiteitä yhteensä noin 330 miljoonalla eurolla.
Matti Kiljunen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta kehui selvityksen ja suunnitelmien laadukkuutta, mutta toi esiin realiteetit resurssien suhteen.
– Varsinais-Suomen ely-keskuksen suunnitteluresurssit ovat niin niukat, että esitetyssä tavoiteaikataulussa tätä ei pysytä tekemään.
Kasitielle esitetyt toimenpiteet:
Kaikkein kiireellisimmiksi, vuosille 2021–2023, toimenpiteiksi on arvioitu Laitilan kaksi eritasoliittymää sekä valtatie 8 parantaminen Eurajoen kohdalla. Laitilan eritasoliittymien kustannuksiksi on arvioitu 25 miljoonaa euroa, Eurajoen investointien puolestaan 21 miljoonaa euroa.
Vuosille 2023–2027 esitetään viittä toimenpidettä, joista Laitilan lähelle sijoittuu Unaja–Rauma-yhteysvälin nelikaistaistaminen / ohituskaistaparin rakentaminen.
Vuosille 2027–2031 esitetään kahdeksaa toimenpidettä, joiden joukossa ovat esimerkiksi laitilalaisten kannalta lähimmät eli Laitila–Untamala-välin ohituskaistapari sekä Ihoden eritasoliittymä.
Laitilassa yksimielisyys: Kasitien kehittämisen aika on nyt
Laitilan-Pyhärannan yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jarno Helistölä toi yrittäjäkentän terveiset ja korosti Kasitien olevan merkittävä väylä. Hän painotti toimivien yhteyksien merkitystä koko elinkeinoelämälle ja nosti yhdeksi esimerkiksi Samppanummen-Koveronummen kasvavan teollisuusalueen.
– Alueelle kulku ja yhteydet pitäisi saada toimiviksi.
Juha Kuusisto Kuusisto Groupista uskoo, että maakuntien yhteistyö Kasitien kehittämiseksi vaikuttaa hankkeen etenemiseen.
– Kasitie on koko maalle äärimmäisen tärkeä ja se on väylä, joka syöttää täältä rannikolta meidän vientituotteet satamiin. Valtatie 8 on pakko saada kuntoon, enää eivät puheet riitä, vaan se on saatava kuntoon.
Laitilalaisella Kuusisto Groupilla on vientiä 20 maahan.
– Meidän laitoksesta tästä Kasitien varrelta lähtee päivittäin keskimäärin 50–60 raskasta yhdistelmäajoneuvoa.
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka muistutti, että Kasitien kehittäminen on ollut puheenaihe jo vuosikymmeniä.
– Kun aloitin Wirvoitusjuomatehtaalla vuonna 1997, niin jo silloin puhuttiin, että tämä [Wirvoitusjuomatehtaan kohdille tuleva risteysalue] on hyvässä mallissa. Ja nyt edelleen ollaan tässä ja suunnitellaan.
– Kasitie on Suomen merkittävin valtatie, joka ei pääty Helsinkiin, joten on ollut vaikea saada sille rahaa ja vietyä sen kehittämistä eteenpäin.
Aarikka korosti tien olevan tärkeä niin alueen yrityksille kuin työntekijöillekin.
– Laitilassa on niin hyvä työllisyystilanne, että tänne tulee työntekijöitä muualta. Moni on kuitenkin jäänyt pois töistä tien takia. Sekin auttoi jo paljon, kun Turun ja Laitilan välille saatiin valot, Aarikka tietää ja korosti Kasitien nelikaistaistamisen olevan keskeinen tavoite jo työssäkäyntialueiden laajentumisen vuoksi.
Aarikka heitti ilmoille epäilyksen, että valtatie 8 uudistamisen ja esimerkiksi ääntä suodattavien meluvallien rakentamisen jälkeen moni Kasitietä pitkin porhaltava ei tiedä Laitilassa edes käyneensä.
Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen sanoi toivovansa, ettei Aarikan pelko käy toteen.
– Onhan se haaste Laitilalle, mutta toivotaan, että Kasitiestä ei tule ohikulkureitti vaan se on sisäänsyöttöreitti – ja ennen kaikkea turvallinen reitti, Luukkonen sanoi nostaen esiin tien monet turvallisuusriskit.
Kasitien risteysjärjestelyt Laitilan kohdalla ovat olleet tapetilla jo pitkään.
– Ely-keskuksen kanssa on jumpattu ja jumpattu – ja löydetty myös ratkaisuja.
Luukkosen mukaan Laitilassa on kannettu huolta erityisesti juuri Laitilan Rauman puoleisesta risteysalueesta, joka sijoittuu Wirvoitusjuomatehtaan lähelle – elinkeinoelämä kun uhkaa joutua alueella puristuksiin risteysalueen tarvitsemien laajojen maa-alueiden vuoksi.
Kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen korosti viennin merkitystä ja myös Kasitien merkitystä viennin mahdollistajana.
– Suomi on kumipyörämaa, ja raha tulee maailmalta, hän luonnehti.
