Kalantilaisesta Kauno Pietilästä on kirjoitettu kirja. Emeritus-päätoimittaja Matti Jussilan teos käy läpi maanviljelijä-Pietilän lapsuuden henkilöhistoriaa ja julkista aikuiselämää. Pietilän tuntee moni ainakin lehtien mielipidepalstoilta, mutta harva tietää oikeasti, missä kaikessa mies on ollut mukana.
– Isä täytti kesällä 90 vuotta. Vuosikymmeniin on mahtunut niin paljon, että se kannatti koota yksien kansien väliin, Anneli Pietilä kertoo.
Kauno Pietilä – kalantilainen sotaorpo, talonpoika, lentäjä ja protestilaulaja -kirjan kirjoittaminen käynnistyi vauhdilla edelliskesänä, kun Jussila lupautui kirjoittajaksi ja Kauno Pietilä antoi omat arkistonsa kirjan taustakäyttöön.
– Isäni 1970-luvulla kirjoittamat tekstit ydinvoimasta ja eriarvoisuuden lisääntymisestä ovat yhä ajankohtaisia. On vähän pelottavaakin, että isäni osasi nähdä ennalta asioiden kulkua, Anneli Pietilä lisää.
Kauno Pietilä kertoo, että hän on aina ottanut kantaa hieman protestihengessäkin ajankohtaisiin asioihin. Samalla hän korostaa, että julkisten kannanottojen jälkeen on oltava myös valmis käymään keskustelua ja otettava vastaan palautetta.
– En ole koskaan väittänyt tietäväni kaikkea, sillä kirjoitan pelkkiä mielipiteitäni. Eniten olen kirjoittanut maataloudesta, EU:sta ja maanpuolustuksesta. Kunnallispolitiikkaan en ole lähtenyt, vaan olen ottanut siihen arvostelijan roolin, Kauno Pietilä huomauttaa.
Pietilä jäi sotaorvoksi 12-vuotiaana, kun hänen isänsä kuoli jatkosodassa rintamalle. Hän kuuli isänsä kuolemasta kaksi päivää ennen äitiään, eikä oikein uskaltanut kertoa perheen pään kohtalosta muille. Lopulta äitikin kuuli miehensä kohtalosta ja perheen maailma mureni.
– Kaunon piti jo nuorena ottaa vastuu perheen kotitilasta ja sisaruksista, Jussila lisää.
Maatalous on Kauno Pietilän elämän 90 vuoden aikana muuttunut enemmän kuin edeltävien vuosisatojen aikana.
– Suomeen ei saatu kuin muutamia traktoreita ennen kuin sotakorvaukset oli suoritettu vuonna 1952. Odotin sen jälkeen vielä kaksi vuotta omaani. Maatalous on muuttunut paljon ja miesvoima on korvattu suurimmaksi osaksi koneilla ja älylaitteilla, Kauno Pietilä huomauttaa.
Vaikka Pietilä on harrastanut liki 50 vuotta lentämistä, hän ei ole koskaan omistanut lentokonetta. Muiden koneita hän on vuokrannut ahkerasti ja tehnyt muun muassa metsäpalojen valvontalentoja.
– Kaunon elämä on ollut monipuolinen ja mielenkiintoinen: lentämisestä, sotamuistoista ja maanviljelyksestä olisi voinut kirjoittaa paljon enemmänkin, Jussila lisää.
Matti Jussilan kirjaa myydään Passarissa, Kirja-Vakassa ja Kalannin kukkakaupassa. Kirjasta on otettu 300 kappaleen painos.